Sosiaalinen media toimittajan työssä: Twitter ja Facebook

Sosiaalinen media antaa toimittajalle mahdollisuuden etsiä tietoa ja toisaalta rakentaa omaa ja edustamansa median brändiä. Toimittajat käyttävät eniten Twitteriä ja Facebookia. STT ja sosiaalisen median tutkija ja kouluttaja Harto Pönkä kertovat, miten palveluita voi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Twitter logoTwitter

Uutiset asuvat Twitterissä. Erityisesti ensitiedot lennähtävät sinne nopeasti.

Twitter-käyttäjät analysoivat uutisia ja keskustelevat niistä, mikä voi antaa toimittajalle uusia näkökulmia tai auttaa häntä ymmärtämään uutisaihetta paremmin.

Toimittajat voivat rakentaa Twitterissä omaa brändiään osallistumalla keskusteluihin. Brändäystä voi tehdä tietyn teeman ympärillä tai yleisemmin. Työn alla olevaan juttuun voi hankkia tietoa ja näkökulmia myös niin kutsutusti joukkoistamalla eli kysymällä muilta käyttäjiltä aiheesta. Brändin rakentaminen myös voi luoda uusia lähdesuhteita, joita toimittaja voi hyödyntää myöhemminkin.

Twitter ei kuitenkaan sovellu kaikkien alojen kattavaan seurantaan tai kansan syvien rivien kuulosteluun. Sen käyttäjät ovat pääasiassa korkeakoulutettuja ja työskentelevät tietyillä aloilla, esimerkiksi journalismin, viestinnän ja politiikan parissa.

 

Facebook logo

Facebook

Facebook on koko kansan sosiaalinen media. Samaan aikaan, kun nuorten Facebookin käyttö on vähentynyt, kasvaa varttuneemman väen Facebookin käyttö.

Riskinä Facebookissa on, että toimittaja kuvittelee oman ”kuplansa” edustavan laajempaa yleisöä kuin se todellisuudessa edustaa. Oman lähipiirinsä näkökulmista poikkeavia näkökulmia voi hakea esimerkiksi Facebookin ryhmistä.

Monella toimittajan kannalta merkityksellisellä ihmisellä, esimerkiksi kansanedustajalla, on julkinen Facebook-profiili, jossa hän ottaa kantaa ja käy keskustelua. Näiden tilien kautta on myös mahdollista ottaa yhteyttä ihmisiin.

Omien Facebook-kavereiden postauksia tai suljetun ryhmän keskusteluja kannattaa hyödyntää harkiten. STT:n sosiaalisen median ohjeissa kehotetaan tarvittaessa ottamaan kirjoittajaan yhteyttä ja kysymään lupaa päivityksen hyödyntämiseen uutisoinnissa.

 

Luonteeltaan erilaiset palvelut

Twitter on huomattavasti Facebookia avoimempi sosiaalisen median palvelu, muistuttaa Harto Pönkä.

– Siinä missä joskus kiivaiksikin äityvät verkkoväittelyt käydään Facebookissa aina jonkun osapuolen ”maaperällä” – profiilissa, ryhmässä tai sivulla – Twitterissä keskustelut tapahtuvan julkisessa tilassa, mikä mahdollistaa eri tahoja kokoavan kriittisenkin keskustelun. Twitterin kaltaisella avoimella yhteisöpalvelulla on siten yhteiskunnallista merkitystä.

facetwitter1

 

Pöngän mukaan esimerkiksi Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Digivaalit 2015 -tutkimushankkeen mukaan Twitter näyttäytyi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa mielipiteiden vaihdon ja kriittisen keskustelun areenana. Facebookissa taasen ehdokkaiden ja kansalaisten välinen keskustelu kytkeytyi tiiviimmin kampanjointiin.

Julkaisemme kesäkuun alkupuolella artikkelin, jossa pureudumme muiden sosiaalisen median palveluiden, kuten Periscopen, Youtuben ja Instagramin, käyttöön toimittajan työssä. (Lisätty linkki kyseiseen juttuun.)

Seuraa STT uutisia somessa:

Twitter logo   1460632189_facebook

Tilaa STT:n uutiskirje ja varmista, että kiinnostavat aiheet eivät mene sinulta ohi.