MAINITSE UUTISEN JULKAISSEET MEDIAT OTSIKOSSA.

Otsikosta pitää selvitä, onko uutinen median itsensä kertomaa vai lähteen medialle kertomaa. HS: Tarja Halonen nousemassa Suomen WWF:n johtoon (ei perustu Tarja Halosen haastatteluun) Ollila Ylelle: Sini Saarela pitäisi vapauttaa (Jorma Ollila on itse kertonut kantansa Ylen haastattelussa)

KERRO UUTISEN JULKAISSEET MEDIAT HETI LEIPÄTEKSTIN ALUSSA, MIELUITEN ENSIMMÄISESSÄ TAI TOISESSA VIRKKEESSÄ. LISÄÄ LINKKI ALKUPERÄISEEN JUTTUUN, JOS SE ON JULKAISTU VERKOSSA.

Lähteytä myöhemminkin jutussa keskeiset ja kiistanalaiset tiedot, joita et voi itse tarkistaa.

JOS SAMA UUTINEN ON OLLUT ESILLÄ USEASSA VIESTIMESSÄ, PYRI MAINITSEMAAN KAIKKI LÄHTEET.

Jos lähteitä kuitenkin on suuri määrä, käytä yleistä mainintaa, esimerkiksi ”aamun lehtitietojen mukaan” tai muuta sellaista. Mainitse tuolloinkin keskeiset lähteet, esimerkiksi ”muun muassa iltapäivälehdet kertoivat”.

KERRO, KUN KYSE ON LEHTIEN YHTEISTOIMITUSTEN UUTISISTA.

Tällöin ei tarvitse selvittää, mitkä kaikki lehdet uutisen ovat julkaisseet.

KERRO AINA, JOS OLET YRITTÄNYT VARMISTAA TIEDOT TAI TAVOITTAA ASIANOSAISEN MUTTA SE EI OLE ONNISTUNUT TAI TÄMÄ EI OLE HALUNNUT KOMMENTOIDA ASIAA.

Tämä maininta on välttämätön, jotta lukija tietää STT:n pyrkineen tarkistamaan tiedot, noudattamaan tasapuolisuutta ja antamaan kielteisen julkisuuden kohteille mahdollisuuden esittää näkemyksensä. STT ei tavoittanut häntä tiistaina. Hän ei tiistaina vastannut STT:n soittopyyntöihin. STT ei tiistaina saanut asiaan varmistusta hallituslähteistä. Toinen osapuoli ei tiistaina halunnut kommentoida asiaa STT:lle.

OLE HUOLELLINEN MUOTOILUSSA, JOS SITEERAUKSEN VARMISTAMISEKSI TAI TÄYDENTÄMISEKSI TAVOITTAMASI LÄHDE KIISTÄÄ UUTISEN TAI PYRKI HORJUTTAMAAN SEN USKOTTAVUUTTA.

Esimerkiksi uutista hallituksen suunnitelmista ei voi kiistää sillä perusteella, ettei asiasta ole vielä päätetty tai että tiedot ovat ”ennenaikaisia”. Pyri saamaan täsmälliset tiedot siitä, missä vaiheessa asia on tai kuka sitä ajaa.