Viranomaisten asiakirjat ovat Suomessa aina julkisia, jollei niitä ole erikseen laissa säädetty salaisiksi. Salaaminen voi perustua joko julkisuuslakiin (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999) tai jonkin erityisalan lakiin. Viranomainen ei voi kieltäytyä antamasta pyydettyä asiakirjaa muuten kuin yksilöidyn lainkohdan perusteella. Kielteinen päätös on perusteltava, ja siitä voi valittaa.

Viranomaisten lisäksi sama julkisuusperiaate koskee myös valtion liikelaitoksia sekä kaikkia julkista tehtävää hoitavia yhteisöjä silloin, kun ne käyttävät julkista valtaa.

Jos salassa pidettävä asiakirja vuotaa julkisuuteen, lakia rikkoo sen antanut viranomainen. Toimittajalla ei siis ole velvollisuutta olla julkaisematta asioita siksi, että ne on julkisuuslaissa määrätty salattaviksi.

Sen sijaan STT ja sen toimittaja ovat aina vastuussa siitä, ettei uutisointi muuten sisällöltään riko lakia, Journalistin ohjeita tai toimituksen omia eettisiä säännöksiä.

Salassapitosäännösten vastaisesti saadun tiedon julkaiseminen voi olla rangaistavaa esimerkiksi Suomen ulkoisen turvallisuuden, ihmisen yksityiselämän tai liikesalaisuuksien suojaa koskevien rikoslain säännösten mukaan.

Katso myös
Nimiohje
Journalistin ohjeet
STT:n omat eettiset ohjeet
Toimittajan oikeudellinen vastuu

Tyypillisiä salaisiksi luokiteltuja asioita ovat esimerkiksi ulkopolitiikkaan, kansainvälisiin suhteisiin tai maanpuolustukseen liittyvät asiat, raha- ja valuuttapolitiikan valmistelu, yksityisten henkilöiden terveystiedot ja muut yksityisyyden suojan piiriin kuuluvat asiat sekä liikesalaisuudet tai tutkimussuunnitelmat, joista voi olla hyötyä kilpailijoille.

Julkisuuslaissa salaisiksi säädetyt asiat löytyvät julkisuuslain pykälästä 24. Huomaa, etteivät kaikki pykälässä mainitut asiat ole aina salaisia vaan ehtona voi olla esimerkiksi liikesalaisuuden julkitulon aiheuttama haitta. Toisaalta esimerkiksi diplomaattiset asiakirjat ovat salaisia aina, jollei niistä vastaava ministeriö toisin päätä.

Laki määrittelee myös, milloin eri asiat tulevat julkisiksi ja miten pitkään salassapito kestää. Tyypillisesti asiakirjat tulevat julkisiksi, kun ne valmistuvat käyttö- tarkoitukseensa, saapuvat viranomaiselle tai lähtevät sieltä tai asia on käsitelty loppuun.

Viranomaisella on kuitenkin velvollisuus antaa suullisesti tietoja keskeneräisistäkin asioista, kun kyse on lainuudistusten valmistelusta tai ”yleisesti merkittäviä kysymyksiä koskevista suunnitelmista, selvityksistä ja ratkaisuista”. (Julkisuuslain 19 §)

Poliisitutkinnan ja oikeusprosessien julkisuutta säätelee oma lainsäädäntönsä. (Esitutkintalaki 449/1987, Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 30.3.2007/370 ja Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa 30.3.2007/381).