Minna Holopainen

29. toukokuuta 2016

#Soritästä, Kotus – Myös STT palaa Orpon-taivutukseen

Orpon vai Orvon? Lonkan vai Longan? Rytin vai Rydin? Raaden vai Raateen?

STT alkoi lokakuussa 2011 taivuttaa kaikki sukunimet Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen suosittamalla tavalla, henkilön omista toiveista riippumatta. Eilen sunnuntaina palasimme kuitenkin aiempaan käytäntöön. Käytämme samaa taivutustapaa kuin henkilö itse, jos se on toimituksen tiedossa. Kirjoitamme siis sisäministeri Petteri Orposta, emme Orvosta. Kerron linjanmuutoksen taustasta tässä jutussa. Myös STT:n tyylikirjan ohjeistus on päivitetty.

Petteri Orpo toivoo, että hänen nimensä käytössä oleva taivutus olisi Orpon.

STT kirjoittaa nyt Petteri Orposta, ei Petteri Orvosta. Lehtikuva / Martti Kainulainen

Poikkeamme vain harvoin Kotuksen ohjeista ja suosituksista, koska pidämme kielentutkijoita oikeakielisyyden parhaina asiantuntijoina. Poikkeukset johtuvat aina tavalla tai toisella uutistyön luonteesta. Niin tässäkin. Koska suositeltu taivutusmuoto ei vajaassa viidessä vuodessa ole vakiinnuttanut paikkaansa, se kuulostaa monen korvaan vieraalta tai väärältä. Silloin huomio kohdistuu itse uutisen sijasta sivuasiaan.

Muita suosituksista poikkeavia käytäntöjämme kieliasioissa ovat esimerkiksi erikoismerkkien käyttö vieraskielisissä nimissä, yritysten ja organisaatioiden nimien kirjoittaminen sekä lyhenteet.

Vieraskielisissä nimissä poikkeamme oikeakielisyysohjeista siinä, ettemme käytä erikoismerkkejä muissa kuin suomen- ja ruotsinkielisissä nimissä. Vastaavasti toimivat yleensä muutkin uutistoimistot eri kielillä. Syynä on toisaalta se, etteivät kaikki toimitusjärjestelmät välttämättä hyväksy kaikkia erikoismerkkejä, toisaalta se, ettei erilaisten aksenttien, hattujen jne. oikeaa käyttöä ole aina kovinkaan helppo selvittää. Nimet kun esiintyvät usein eri lähteissä eri tavoin kirjoitettuina, eikä ole mielekästä käyttää työaikaa oikean kirjoitusasun selvittelyyn.

Yritysten ja organisaatioiden nimet kirjoitamme niiden itse käyttämällä tavalla, emme siis aina kieliopin mukaisella tavalla kuten Kotus suosittaa. Syy on sama kuin erikoismerkeissä: uutiskiireessä ei kannata käyttää aikaa sen ihmettelyyn, miten erikoisemmat yritysnimet oikeastaan kuuluisi kirjoittaa. Riskinä on myös, ettei oikaistu kieliasu aina osuisikaan oikeaan, vaan joutuisimme turhaan korjailemaan nimiä. (Kirjoitamme kuitenkin kaikkien yritysten nimet isolla alkukirjaimella mutta emme koskaan kokonaan isoilla kirjaimilla, jollei ole kyse lyhenteestä.)

Lyhenteisiin tarvitsemme omat yhdenmukaiset sääntömme, koska Kotus hyväksyy joissain lyhennetyypeissä rinnakkaisia muotoja. Uutistekstissä näyttäisi hassulta, jos yhdessä jutussa käytettäisiin yhtä muotoa ja viereisessä jutussa toista.

Tyylikirjassamme on lisäksi Kielitoimiston (eli Kotuksen) sanakirjaa tarkemmat ohjeet joistain sanoista, joita käytetään uutistekstissä paljon. Tällaisia ovat esimerkiksi maahanmuuttoon ja väkivaltaan tai kuolemaan liittyvät käsitteet. Ja joissain aivan yksittäisissä tapauksissa käytämme ulkomaalaisia sanoja uutiskieleen vakiintuneissa muodoissa, vaikka niiden suositeltu kirjoitusasu olisi jossain vaiheessa muuttunut. (Esimerkiksi Taleban-liikkeestä kirjoitetaan muun muassa meillä erisnimenä, vaikka Kielitoimiston sanakirjassa se on nykyään muodossa talebanliike.)

#Sori siis näistä, Kotus. Koetamme kyllä huolehtia, ettei tule tavaksi!

STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen

Minna Holopainen
@HolopainenMinna
Kirjoittaja on STT:n Uutispäätoimittaja.