Avatar photo

2. lokakuuta 2019

Tekstirobotti toistaa journalismin vanhoja vinoumia, ellei sitä opeteta oikein

Bisnesasuisen naisen, farkkumiehen ja pukumiehen jalat.
Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Viime vuosina useat mediat ovat pyrkineet tasapainottamaan sisältöjensä moniäänisyyttä ja tarjoamaan enemmän tilaa julkisuudessa harvemmin kuultujen ihmisten mielipiteille. Huomiota on kiinnitetty esimerkiksi sisällöissä ilmenevän sukupuolivinouman korjaamiseen: STT:ssä sukupuolten välistä epätasa-arvoa on selvitetty esimerkiksi Merkkipäiväpalvelun syntymäpäivähaastattelujen kohdalla.

Journalismin vinoumat heijastelevat yhteiskunnassa esiintyviä vinoumia. Ne ovat syntyneet ajan saatossa ja niiden tiedostaminen ei aina ole helppoa.

Vinoumat säilyvät osin käytännönläheisistä syistä. Toimittajan on esimerkiksi helpompaa ottaa yhteyttä tuttuun haastateltavaan kuin ryhtyä etsimään mahdollisesti yhtä pätevää henkilöä kommentteja antamaan.

Tai jos toimittaja esimerkiksi tietää, että tiettyyn aihepiiriin on perehtynyt kaksi suomalaista tutkijaa, joista toinen vastaa yhteydenottoihin heti ja toista on usein vaikea saada kiinni, on hyvin todennäköistä, että ainakin kiireisissä uutistilanteissa hän tukeutuu ensin mainittuun haastateltavaan.

Uutismateriaalin moniäänisyys syyniin

Tummaihoinen isä laittaa ruokaa keittiössä, pieni tytär ottaa tukea syöttötuolista.
Lehtikuva / Jarno Mela

Ongelmien tiedostaminen ei usein riitä vallitsevan tilanteen muuttamiseen, vaan moniäänisemmän journalismin kehittämiseen tarvitaan myös työkaluja.

Tähän tarpeeseen pyrkii omalta osaltaan vastaamaan Moniäänisyysmittari-palvelu, joka on mukana Uutisraivaaja-kilpailussa. Mittarin on tarkoitus auttaa toimituksia hahmottamaan, keiden ääni kuuluu julkisessa keskustelussa.

Moniäänisyysmittaria on alkuvaiheessa kehitetty STT:n ja Ylen uutisarkistojen pohjalta. STT:n näkökulmasta palvelu on kiinnostava muun muassa siksi, että se auttaa ymmärtämään digitaalisen uutisarkiston arvoa kieliteknologiasovellusten opetusmateriaalina.

Eettisestä näkökulmasta on pulmallista, jos tekstisisältöjä tuottavia ”uutisrobotteja” opetetaan datalla, joka sisältää ongelmallisia piilorakenteita, mutta näitä vääristymiä ei tunnisteta.

Robotin taustalla toimiva kielimalli oppii toistamaan lähdeaineiston vinoumat, mitä ikinä ne ovatkaan.

liiketoimintapäällikkö Pihla Lehmusjoki, STT

Lehmusjoen mukaan kyse on ennen muuta älykkäiden uutisrobottien ongelmasta. Vinoumien vaaroja on helpompi ehkäistä, jos robotti kirjoittaa uutisia sille erikseen kirjoitettujen template-tekstien pohjalta.

Robotiikkapäivä luvassa lokakuussa

Kaksi lelurobottia, joista toiseen on liimattu STT:n logo, seisoo pöydällä.
Lehtikuva / Vesa Moilanen

Uutisautomaatiosovellusten kehittäminen on herättänyt toimituksissa pelkoja siitä, että robotit korvaavat – jos ei nyt aivan kaikkia toimittajia – niin ainakin osan heistä. Toisaalta on toivottu, että journalisteilla olisi paremmat edellytykset perehtyä monimutkaisiin aiheisiin ja tehtäviin robottien kirjoittaessa yksinkertaisimpia uutisia.

Näistä odotuksista ja toiveista, kuten myös uuteen teknologiaan liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja haasteista, keskustellaan STT:n Robotiikkapäivässä 14. lokakuuta. Aamupäivällä järjestettävän tapahtuman tarkempi ohjelma välitetään ilmoittautuneille myöhemmin.

Jos kiinnostuit Robotiikkapäivästä, voit ottaa yhteyttä STT:n Mediapalveluihin: mediapalvelut(at)stt.fi, (09) 6958 1334