Toimitus

5. helmikuuta 2018

Urheilu on ennakolta tiedettyjä yllätyksiä – lue, miten STT pitää suunnittelun langat käsissään

Kirjoittaja Tero Malinen työskenteli keväällä 2018 toimittaja-toimitussihteerinä STT:n 24h-toimituksessa vastaten mm. urheilun suunnittelutiedon kokoamisesta yhdessä urheilutoimituksen esimiesten kanssa. Nykyään Malinen on STT Mediapalveluiden asiakaspäällikkö.

Mistä urheilumaailma koostuu? Potentiaalisista yllätyksistä, jotka tapahtuvat pääsääntöisesti ennakkoon tiedossa olevina ajankohtina.

Urheiluvuoden 2018 alkaessa Keski-Euroopan mäkiviikkoa seuranneet nostalgikot muistelivat kaiholla takavuosia, jolloin suomalaiset kamppailivat osakilpailuvoitoista. Suuremman huomion kotimaisessa urheilumediassa sai kuitenkin Nuorten Leijonien pettymykseen päättyneen MM-turnauksen jälkiselvittely (esim. STT:n juttu aiheesta täällä). Suomen mäkimiesten kehno menestys ei näet yllättänyt ketään, joka on seurannut lajia edes satunnaisella mielenkiinnolla viime vuosina. Nuorten jääkiekkomaajoukkueen puolivälierätappio oli sitä vastoin, jos ei sentään järisyttävä yllätys, niin vähintäänkin karvas pettymys ennakko-odotuksiin nähden.

Suurimmat urheilutapahtumat ovat tiedossa kuukausia ja vuosiakin etukäteen, joten taustatyöhön on urheilujournalisteilla aikaa. Hyville taustatiedoille onkin tarvetta eritoten yllättävissä tilanteissa, koska kykyä terävään ja nopeaan analyysiin vaaditaan voittajasta riippumatta.

Olympiaurheilijat tutuiksi jo ennen kisoja

Mitä tärkeämmät kisat ovat kyseessä, sitä pidempään niihin toimituksessa valmistaudutaan. Tälläkin hetkellä tapahtumia ja niiden taustatietoja kirjataan toimitusjärjestelmään jo monista ensi vuonna tai myöhemmin käytävistä arvokilpailuista. Nämä toimitusjärjestelmän tapahtumatiedot ovat muun median ja viestinnän ammattilaisten käytettävissä STT Pro -palvelussa.

Esimerkiksi tulevana kesänä käytävien jalkapallon MM-kisojen isäntämaa oli selvillä jo loppuvuodesta 2010. Venäjälle tiensä selvinneiden joukkueiden taivalta on sitäkin seurattu STT:n urheilutoimituksessa pitkään, sillä MM-karsintalohkot arvottiin heinäkuussa 2015. Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen MM-haaveet haihtuivat jo ajat sitten, kuten hyvin tiedetään, mutta heinäkuun puolivälissä vihdoin selviää, mikä joukkue juhlii Moskovan illassa.

 

STT:n urheilutoimituksen esimies Kaija Yliniemi (keskellä) haastatteli hiihtäjä Riitta-Liisa Roposta muiden suomalaisten toimittajien kanssa Sotshin talviolympialaisissa helmikuussa 2014. LEHTIKUVA / Timo Jaakonaho

 

Jalkapallon MM-lopputurnaus on kansainvälisesti vuoden suurin urheilutapahtuma. STT:n urheilutoimitukselle vuoden suurin ponnistus on sen sijaan pian alkavat Pyeongchangin talviolympialaiset. Niidenkin ajankohta ja paikka on ollut tiedossa jo vuosia etukäteen, koska miljardibudjetin suurkilpailujen järjestäminen vaatii huolellisia valmisteluja.

Olympialaisiin on ryhdytty valmistautumaan STT:ssä jo viime kesänä, jolloin hoidettiin kuntoon akkreditoinnit ja matkavaraukset. Kiireisempi vaihe suunnittelussa alkoi sen jälkeen, kun kisaohjelma julkaistiin syyskuussa. Sen pohjalta on suunniteltu kisoihin lähtevien toimittajien ja kuvaajien tiiviiksi muodostuvaa päiväohjelmaa. Lisäksi STT järjesti alkusyksystä olympiapäivän, jossa kisauutisoinnista keskusteltiin Suomen olympiakomitean edustajien ja media-asiakkaiden kanssa.

Syksyn ja talven mittaan juttukeikkoja on pyritty järjestämään niin, että kisaraportoinnista vastaavat toimittajat tapaisivat edustusurheilijoita ja näiden taustajoukkoja ennen olympialaisten alkua. Esimerkiksi maastohiihdosta Pyeongchangissa kirjoittava urheilutoimituksen esimies Kaija Yliniemi on seurannut maajoukkuehiihtäjien olympiavalmistautumista useissa kilpailuissa kauden aikana.

Olympiarutistukseen ei  mahdu vapaapäiviä

STT lähettää Etelä-Koreaan neljä toimittajaa ja neljä kuvaajaa. Kahdeksan hengen olympiajoukkue on toimituksen kokoon nähden suuri, mutta kisaturisteja ei joukossa ole. Vapaapäiviä ei Etelä-Koreassa nimittäin vietetä, vaan töissä ollaan miltei kellon ympäri.

STT:n tiimi majoittui yksityisasuntoon noin kilometrin päähän kisapaikasta hiihdon MM-kisoissa Falunissa 2015. LEHTIKUVA / Martti Kainulainen

 

Ryhmän lopulliset päiväaikataulut lyödään lukkoon sen jälkeen, kun olympiajoukkue julkaistaan ja tiedetään, ketä suomalaisia osallistuu eri lajeihin. Suurtapahtumissa jo kilpailupaikoille siirtyminen, turvatarkastukset ja muut vastaavat järjestelyt haukkaavat ison osan työtunneista, joten improvisointiin ei juuri ole mahdollisuuksia, vaan ennakkosuunnittelun on pakko pelata.

Itse kilpailusuoritukset eivät lopulta ole edes tärkein syy, miksi arvokisoihin lähetetään omia toimittajia ja kuvaajia. Edustusurheilijoiden ennakkoinfot ja kilpailujen jälkeiset haastattelut tarjoavat suomalaislukijoille tärkeää läsnäolon tuntua, jota kansainväliset uutistoimistot ja kisajärjestäjien tiedotuskanavat eivät välitä. Pyeongchangin tapauksessa ennakkojuttujen merkitys korostuu senkin takia, että aikaero hankaloittaa varsinaisten kilpailujen seuraamista ja uutisointia.

Kesällä talvilajeja, tammikuussa pesäpalloa

Vaikka useissa talvilajeissa vietetään helmikuussa olympiataukoa, monet muut sarjat ja turnaukset pyörivät keskeytyksettä. Urheilutoimituksen on siis hoidettava urakointia vaativien talvikisojen ohella myös pienemmän painoarvon tapahtumien uutisointi tuttuun ja luotettavaan tyyliin. Tässäkin mielessä huolellinen suunnittelutyö on edellytys sille, että urheilutoimittajat voivat keskittyä olennaiseen ja venyä heiltä vaadittuun huippusuoritukseen.

Runsaasti erityisjärjestelyjä vaativia arvokisoja on parhaimmillaankin vain muutamia vuosittain, mutta STT:n urheilusuunnittelussa ”peruskuntokausi” on aina käynnissä vuodenajasta riippumatta. Esimerkiksi keskellä viime kesää STT Pro -tapahtumatietopalveluun lisättiin jo talvilajien maailmancupien kilpailuja. STT Prota käyttävät asiakkaat ovat siis hyvissä voineet tarkistaa esimerkiksi Suomessa järjestettävien maailmancupin kisojen ennakoidut päivämäärät.

Lehtikuvan kuvaaja Jussi Nukari otti kuvan itsestään virittelemässä maalikameraa ennen Suomen ja Slovakian kohtaamista jääkiekon MM-kisoissa Tshekin Ostravassa 9. toukokuuta 2015. LEHTIKUVA

 

Vastaavasti vuodenvaihteen tienoilla STT Prohon on syötetty muun muassa pesäpallosarjojen runkosarjaohjelmia. Eikä työ lopu talvilajienkaan osalta: kesällä luotuja tapahtumia on jatkuvasti päivitettävä ja täydennettävä sitä mukaa, kun niitä koskevat tiedot päivittyvät ja tarkentuvat kauden edetessä. Monien yksittäisten kilpailujen uutisoinnista päätetään vasta siinä vaiheessa, kun tiedetään, osallistuuko niihin suomalaisia, eikä tätä tietoa ole useinkaan saatavissa kovin aikaisin.

Suunnittelutiedon kokoaminen ja tuottaminen edellyttää siis paitsi kaukonäköisyyttä myös viikkotason tarkkaa suunnittelua. Ainoastaan tällä tavoin toimitusjärjestelmässä (ja sitä kautta edelleen STT Prossa) näkyvät tapahtumatiedot ovat ajantasaisia ja kotitoimituksessa sekä kisamatkoilla on tarvittava määrä toimittajia uutisoinnista vastaamassa.

Kokeile STT Pro: ta