Tero Malinen

31. lokakuuta 2018

Viisi vinkkiä hyvään somekuvaan

Millaisia kuvia suomalaiset uutismediat käyttävät sosiaalisen median kanavissaan ja millaisia kokemuksia niillä on Lehtikuvan kuvatarjonnan hyödyntämisestä? Entä millainen on hyvän somekuvan resepti?

Näihin kysymyksiin etsi vastauksia Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa opiskeleva Kaisa Häkkänen, joka haastatteli STT:n toimeksiannosta uutistoimiston kuvapalvelun asiakkaita.

1. Välitä tunne ja tarina

Hyvässä somekuvassa on tunnetta ja se herättää myös katsojissa tunnereaktioita. Tunteiden merkitys tuli esille kaikissa haastatteluissa. Yksi haastateltavista esimerkiksi kertoi luottavansa siihen, että kun kuva herättää itsessä tunteita, se luultavasti tekee saman muillekin.

Tässä mielessä kuvien somekäyttö ei ratkaisevasti eroa perinteisestä uutiskuvan käytöstä, sillä uutisvalokuvista löytyy usein tunnetta ja dramaattisuutta. Uutiskuvissa esiintyvät ihmiset eivät yleensä tiedä olevansa kuvattavia, jolloin kuva tuo esille todelliset tunnetilat ja tunnelman.

Hyvä uutiskuva välittää tarinan, ja näin on myös hyvien somekuvien kohdalla – kenties sillä erotuksella, että tarinan pitää välittyä entistä selvemmin ja nopeammin jatkuvasti päivittyvässä some-virrassa seilaaville yleisön edustajille.

Patrik Laine istui jäällä murheen murtamana sen jälkeen, kun Kanada oli kukistanut Leijonat jääkiekon MM-finaalissa 2016. Lehtikuva / Jussi Nukari

.

2. Pyri lähelle, näytä yksityiskohdat

Tunteiden merkitys korostuu myös kuvarajausten kohdalla. Lähikuvat sopivat yleensä hyvin sosiaaliseen mediaan, koska niissä näkyvät ilmeet ja yksityiskohdat, jotka puolestaan saavat aikaan tunnereaktioita katsojissa.

Myös tekniset reunaehdot ohjaavat lähikuvien käyttöön sosiaalisessa mediassa. Etenkin suosittu kuvapalvelu Instagram on totuttanut ihmiset ottamaan neliönmallisia kuvia, joissa läheltä taltioidut kohteet ja yksityiskohdat erottuvat edukseen.

Lisäksi sosiaalisen median palveluita käytetään usein mobiililaitteilla, jolloin kuvat näkyvät melko pieninä, ja kauempaa otetuilla kuvilla voi olla vaikeampi herättää katsojan mielenkiinto kuin tarkemmin rajatuilla neliö- ja pystykuvilla.

Nyrkkeilijä Mira Potkonen oli Rion olympialaisissa vuonna 2016 ainoa suomalaismitalisti. Lehtikuva / Martti Kainulainen

.

3. Yllätä tuoreella tavalla

STT:n oma Tyylikirja, myös yleisölle avoin journalististen ohjeiden kokoelma, antaa hyvälle lehtikuvalle useita määritelmiä. Niistä yhden mukaan ”hyvä lehtikuva yllättää ja jättää mielikuvitukselle tilaa”.

Yllätyksellisyys on myös yksi hyvän somekuvan tunnuspiirteistä. Haastateltavat kutsuivat some-käyttöön sopivia kuvia lisäksi adjektiiveilla tuore, ihmeellinen ja säväyttävä.

Sosiaalisen median palveluihin ladataan päivittäin kymmeniä miljoonia kuvia, joten yleisön edustajien mielenkiinnon herättäminen ei ole helppoa. Geneeriset kuvituskuvat toimivat huonosti somessa, koska niistä uupuu kosketuspintaa.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ja pääministeri Juha Sipilä hilpeällä tuulella Kesärannassa syyskuussa. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

 

Jussi Nukarin hissivalokuva Paavo Väyrysestä herätti tuoreeltaan ihastusta

.

4. Muista muokattavuus

Uutismediat käyttävät kuvia monissa kanavissa, joten muokkautuvuus on keskeinen tekijä somekuvia valitessa. Parhaimmillaan kuva ei kärsi muokkauksista, kuten rajauksista ja päälle liitetyistä teksteistä, vaan toimii hyvin missä muodossa ja julkaisualustassa tahansa.

Monikäyttöisyys on mediataloille tärkeää jo senkin takia, että niillä on erilaisia yleisöjä ja seuraajia sosiaalisen median kanavissaan. Kuva voi olla tärkein elementti jollakin alustalla, mutta toisinaan se on sivuroolissa ja esimerkiksi tekstisisältö on postauksen keskeisin osa.

Monikäyttöisyyteen liittyy myös kuvan laatu. Laadukas kuva toimii eri kokoisina versioina kaikilla alustoilla. Someyleisö on lisäksi tottunut visuaalisesti näyttäviin kuviin, jolloin heikkolaatuisilla otoksilla on vaikea houkutella ihmisiä katsomaan ja klikkaamaan, saati tykkäämään ja jakamaan postauksia.

Kuva lumessa peuhanneesta koirasta olisi helposti rajattavissa neliömäiseen muotoon. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

.

5. Säilytä tilanne- ja tyylitaju

Kuvan kyky välittää jokin tarina nousee vahvasti esille vastauksissa, joissa haastateltavat määrittelivät hyvän somekuvan ominaisuuksia. Ei ole kuitenkaan samantekevää, millainen tuo tarina on.

Somekuvan sopivuus ja toimivuus riippuu siitä, missä tilanteessa kuva julkaistaan ja mitä kuvalta halutaan. Yksi haastateltavista sanoo, että mediataloille ei riitä, että kuva on hieno, vaan sen pitäisi herättää ihmisissä halua lukea lisää aiheesta tai tietää enemmän kuvan taustoista.

Valitun kuvan on myös oltava julkaisijan yleisilmeen mukainen. Vaikka hyvän somekuvan tulisi säväyttää, sen pitää olla sovelias. Sekä haastateltavien vastausten että Häkkäsen omien havaintojen perusteella tarkastelun kohteena olleet mediat valitsivat Lehtikuvan tarjonnasta somekanaviinsa kuvia, joista on helppo tykätä.

Huumori toimii uutiskuvissa, kun se ei ole kohdetta pilkkaavaa. Lehtikuva / Roni Rekomaa

 

Tutustu STT:n sosiaalisen median ohjeisiin