Tero Malinen 19. helmikuuta 2021 Lehtikuva 70 vuotta: Yhteistyökumppaneista yhteistoimitukseksi, STT:n ja Lehtikuvan liitto STT:n taistelupari Martti Kainulainen ja Kaija Yliniemi työkeikalla Tour de Skin -osakilpailussa Val di Fiemmessä tammikuussa 2013. Lehtikuva / Martti Kainulainen Suomen Tietotoimisto ja Lehtikuva muuttavat saman katon alle. Näin otsikoitiin STT:n uutinen tammikuussa 2010, jolloin uutistoimisto välitti maailmalle tiedon omasta yritysostostaan. Myyjänä toimi tuolloin Sanoma Oyj:n tytäryhtiö Sanoma News. Uutisessa kerrottiin, että ”yhteinen uutis- ja kuvatoimisto on maailmalla pikemminkin sääntö kuin poikkeus.” Suomessa kahden uutismedia-alalla toimineen tukkukauppiaan yhdistyminen tapahtui verrattain myöhään, ainakin jos tarkastellaan yritysten historiaa. STT:n varhaisin edeltäjä Suomen Sähkösanomatoimisto perustettiin jo vuonna 1887. Nykymuodossakin STT:n historian voidaan katsoa yltävän vuoteen 1915 asti, jolloin Suomen Uutistoimisto ja sen kilpailija Sanomalehtien Tietotoimisto yhdistivät voimansa ja uusi osakeyhtiö sai nykyisen nimensä. Vuonna 1951 perustettu Lehtikuva ehti sekin toimia omillaan monta vuosikymmentä. Vaadittiin vuosia jatkunutta kulissien takaista työtä, ennen kuin yhdistymisestä tuli mahdollista, kuten seuraavasta käy ilmi. Vanha kilpailija kaatui Lehtikuvan alkuvuosien keskeinen vaikuttaja, valokuvaaja Reino Loppinen kuvattuna nuoren yrityksen tiloissa Ludviginkadulla 1950-luvulla. Lehtikuva, kuvaaja tuntematon Lehtikuva sai sanomalehtimarkkinoille kilpailijan varsin pian perustamisensa jälkeen, kun Hufvudstadsbladet perusti Pressfoto-kuvatoimiston vuonna 1954. Suoraa kilpailua kuitenkin hillitsi se, että Lehtikuvan perusstrategiana oli pitkään palvella Sanoma Osakeyhtiön lehtiä, kirjoittaa Risto Jussila kirjasessaan ”Ei sanaa ilman kuvaa – Lehtikuva Oy:n kuusi vuosikymmentä” (2011). Jussilan mukaan erään myöhemmän vertailun perusteella Helsingin ulkopuolisista sanomalehdistä suurin piirtein puolet käytti Lehtikuvan ja toinen puolikas Pressfoton kuvia. Vuosien vieriessä kahden kuvatoimiston kilpailuasetelma kuitenkin kiristyi. 1980-luvun lopulta lähtien Pressfoton omistuspohjassa tapahtui useita muutoksia. Yhtiö ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja lopulta konkurssiin vuonna 1996. Kun kotimaan kuvamarkkinoille jäi jäljelle yksi selkeästi sanomalehtiasiakkaisiin keskittynyt kuvatoimisto, oli Suomen Tietotoimiston ja Lehtikuvan mahdollista syventää yhteistyötään. 2000-luvun alkupuolella yhteistyö tarkoitti esimerkiksi työlistojen vaihtoa. STT Mediapalveluiden asiakaspäällikkö Tommi Peltoniemi työskenteli tuolloin uutistoimiston ulkomaanosastolla. Hän kertoo, että osaston toimitussihteeri soitti päivittäin Lehtikuvalle ja varmisti, että päivän pääaiheisiin löytyi kuvia kuvatoimiston tarjonnasta. Ulkomaan feature-juttujen kuvitus oli myös tärkeä varmistaa, ja on toki edelleen.asiakaspäällikkö Tommi Peltoniemi Keskusteluista kaupan hierontaan Lehtikuvaajan kuvaajan tarpeistoa 2010-luvun puolivälistä. Lehtikuva / Markku Ulander Vakavammat keskustelut STT:n ja Lehtikuvan yhdistämisestä alkoivat vuosituhannen alussa, Risto Jussila kirjoittaa. STT:n silloinen toimitusjohtaja ja päätoimittaja Mikael Pentikäinen koki, että yhdistyminen olisi kummankin yhtiön kannalta hyvä ratkaisu. Vaikka keskusteluyhteys Sanoma-konsernin (tuolloin SanomaWSOY) johtoon oli olemassa, Lehtikuvan toimitusjohtaja Rafaela Seppälä ei ollut erityisen innostunut yhdistymisajatuksesta, Jussila kertoo. Pentikäinen siirtyi Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 2004, ja uudessa toimessaan hän kehitteli erilaisia yhdistymismalleja. Vuonna 2006 STT:n johtoon taas siirtyi Helsingin Sanomista Mika Pettersson, joka oli Pentikäisen tapaan STT:n ja Lehtikuvan yhdistämisen kannalla. Varsinaiset neuvottelut STT:n ja Sanoman välillä alkoivat vuoden 2008 alussa. Neuvotteluvaihe kesti pitkään. Kahden vuoden ponnisteluiden jälkeen yrityskaupasta voitiin vihdoin uutisoida. Tämän kirjoituksen alussa mainitun uutisen toinen virke kiteytti syyn siihen, miksi kaupan eteen oli jaksettu ponnistella: ”Suurin osa kummankin yrityksen asiakkaista on päivittäin ilmestyviä sanomalehtiä, jotka tarvitsevat sekä tekstiä että kuvitusta sivuilleen.” Ensimmäinen koti Kampissa Lehtikuvan Panu Tuunala ja Teemu Salonen vievät kävellen ensimmäisen muuttolaatikon Postitalolta Kampissa sijaitsevaan Voimataloon joulukuussa 2010. Lehtikuva / Pekka Sakki Yhteisiin tiloihin Kampin Voimataloon STT ja Lehtikuva pääsivät muuttamaan joulukuussa 2010, liki vuosi yrityskauppauutisen jälkeen. Nykyään kuvahallinnasta ja kumppanuuksista vastaava päällikkö Johanna Oksanen oli aloittanut oman Lehtikuva-uransa vuonna 1994. Hän muistelee, että yrityskaupasta kertomisen jälkeen yhdistymistä odotettiin mielenkiinnoilla. Koettiin järkeväksi, että kuva ja teksti yhdistyvät. Toki kahden pitkät perinteet omaavan yrityksen ja työkulttuurin yhdistäminen myös mietitytti.päällikkö (kuvahallinta ja kumppanuudet) Johanna Oksanen Oksasen mukaan epäilyt hälvenivät, kun työntekijät pääsivät vihdoin saman katon alle tutustumaan uusiin kollegoihinsa, ja STT:n työkulttuuri tuli tutuksi. Tammikuusta 2019 lähtien yhdistyneen uutis- ja kuvatoimiston koti on sijainnut Helsingin Ruoholahdessa. Koronakriisin takia uutistoimitus tosin siirtyi keväällä 2020 nopeassa tahdissa työskentelemään pääosin etänä, ja sama malli jatkuu keväällä 2021. . Suomen Tietotoimisto osti Lehtikuvan vuonna 2010. Lehtikuvan perustamisen 70-vuotisjuhlavuoden merkeissä STT:n kotisivujen blogissa julkaistaan kuluvan vuoden aikana kuvatoimiston historiaan liittyviä blogikirjoituksia. Marraskuussa Päivälehden Museossa Helsingissä aukeaa Lehtikuvan juhlanäyttely. Lue tästä, miksi Lehtikuva sai alkunsa juuri vuonna 1951