Avatar photo

14. helmikuuta 2024

Taajuudella Maire – tekoälyuutisankkurin käyttöä tehdään tutuksi STT:n uutisilla

Tekoälyradiokanava autoradion näytössä.
Tekoälyradio on ainakin toistaiseksi kuunneltavissa radiotaajuuksilla ainoastaan Helsingissä ja Tampereella. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Olet jo saattanut kuulla niitä. Tekoälyuutisankkurin lukemia uutisia nimittäin. Näin ainakin siinä tapauksessa, että asut Helsingissä tai Tampereella ja tykkäät selailla radiokanavia. Tai ehkä olet löytänyt Bauer Median tekoälyradion verkosta.*

Kanava aloitti live-toimintansa vuoden alussa ja tammi-helmikuun taitteessa sen sisällöt täydentyivät uutislähetyksillä. Maireksi nimetty tekoälyääni lukee kuulijoille puolen tunnin välein Suomen Tietotoimiston tuottaman uutisen, vuorokauden ympäri.

Totutusta poikkeava malli ei edusta lopullista tavoitetta uutislähetysten teosta, vaan kyse on vasta pilotoinnista, kertoo Bauer Median innovaatiojohtaja Sini Kervinen.

Tekoälyradio on meille testilaboratorio, jonka kautta on mahdollista kerätä nopeasti kokemuksia tulevaisuuden teknologioista, automaatiosta ja tekoälystä.

innovaatiojohtaja Sini Kervinen, Bauer Media

Tekoälyradiossa kuultavat uutiset siirtyvät Mairen luettavaksi suoraan STT:n toimitusjärjestelmästä siinä kohtaa, kun uutistoimiston toimitussihteerit ovat lähettäneet ne muidenkin asiakkaiden käytettäviksi.

Kun uutisten lähteenä on luotettava brändi, pystymme testaamaan automaatiota, jossa ihmistä ei tarvita uudestaan hyväksymään radiossa kuultavia sisältöjä.

Ihminen tekee, kone lukee

STT Mediapalveluiden liiketoimintajohtaja Pihla Lehmusjoki pitää pilottia erinomaisena tapana testata ihmisen ja koneen saumatonta yhteistyötä. Hän huomauttaa, että tekoälyn hyödyntäminen ammattijournalismissa vaatii aina tarkkaa harkintaa.

Pilotissa hyödynnetään koneellista kykyä muuntaa aineistoa formaattien välillä tekstistä ääneksi, mutta alkuperäinen uutisaineisto on ammattitoimittajien tuottamaa, eikä tekoäly pääse vaikuttamaan itse tiedon luotettavuuteen.

liiketoimintajohtaja Pihla Lehmusjoki, STT

Samanlaista toteutustapaa STT on käyttänyt esimerkiksi yön hälytyspalveluissaan jo vuosia.

Lehmusjoki korostaa, että sisällöllisen laadun lisäksi uutisaineiston teknisellä laadulla on väliä. Koneelle uutinen on lopulta vain dataa, ja kuten kaikessa datatyöskentelyssä, riippuu koneellisesti tuotetun lopputuloksen taso alkuperäisen datan laadusta. STT:n uutisaineisto on tästä näkökulmasta ainutlaatuista, sillä jokainen uutinen sisältää paljon metatietoa esimerkiksi aihepiireistä ja siitä, soveltuuko jutun versio puhuttuun formaattiin.

Näiden tietojen avulla tekoälylukija pystyy navigoimaan tarjolla olevien aiheiden joukossa ja poimimaan käyttöön niitä uutisia, joista Maire selviytyy kaikkein parhaiten.

Tällä hetkellä Maire lukee uutisia kotimaan, politiikan ja talouden osastojen tarjonnasta. Hankalasti lausuttavat ulkomaiset nimet ovat vielä tekoälymallille vaikeita, samoin kuin vuosiluvut. Niiden osalta sitä on vielä koulutettava, vaikka perusluenta kuulostaakin hyvin luontevalta.

Avoin prosessi lisää luottoa

Bauer Median Kervinen ei pidä riskinä sitä, että uutinen menettäisi arvoaan kuulijoiden mielessä, vaikka sen lukee ihmisen sijaan tekoäly.

STT-yhteistyössä taustalla ovat kuitenkin ihmisten kokoamat uutiset ja laadukas toimituksellinen työskentely eli kyse ei ole tekoälyn itse tuottamasta sisällöstä.

Sini Kervinen

Toisaalta on myös kerrottava avoimesti siitä, miten tekoäly on mukana prosessissa. Tekoälyn kanssa työskennellessä avoimuus ja läpinäkyvyys ovat aina avainasemassa. Kuulijaa ei saa johtaa harhaan ja on tuotava selkeästi ilmi, mikäli uutisen lukee ihmisen sijaan kone, Kervinen lisää.

Tähän mennessä uudesta kanavasta ja sen uutislähetyksistä ei ole juurikaan tullut palautetta. Se on Kervisen mukaan ihan hyvä merkki, koska yleensä palautetta annetaan herkemmin, jos löytyy jotain moitittavaa. Saadut palautteet ovat olleet pääsääntöisesti erittäin positiivisia.

Ideasta eetteriin lyhyessä ajassa

Bauer Media ja STT ryhtyivät keskustelemaan mahdollisesta yhteistyöstä loppuvuodesta 2023. Kervisen mukaan kävi nopeasti selväksi, että molemmissa yrityksissä oli samansuuntaisia intressejä kehittää omia teknologioita ja automaatiota. Vain muutama kuukausi keskustelujen alkamisesta oltiin jo siinä pisteessä, että tekoälyuutiset olivat livenä kaiken kansan kuultavissa.

Tekoälyhypetykseen lienee itse kukin törmännyt viime vuosina, mutta kiistämättä teknologiset kehitysaskeleet ovat tällä saralla välillä suoranaisia loikkia. Tekoälyradion lanseerausta suunniteltaessa Bauer Media saattoi valita uutisankkuriäänensä muutaman suomea taitavan mallin joukosta. Äänisynteesiteknologian ripeän kehityksen ansiosta laadukasta suomenkielistä puhetta tuottavia malleja on nyt kuitenkin tarjolla jo satoja.

Seuraavassa vaiheessa voimme miettiä esimerkiksi sitä, haluammeko uutisia lukemaan erilaisia ääniä eli lukijaprofiileja.

Yksi tulevaisuudenkuva voisikin olla sellainen, että yhtiön eri kanavilla kuuluisivat pioneeri-Mairen seuraajat, kuhunkin radiobrändiin sovitetut tekoälyäänet.

*STT:n aineistoon pohjautuvia tekoälyradiouutisia on mahdollista kuunnella verkossa (www.tekoalyradio.fi) ja radiotaajuuksilla Helsingissä (102,0 MHz) ja Tampereella (101,6 MHz). STT:n pilottihanke Bauer Median kanssa on alkanut helmikuun alussa, ja tavoitteena on laajentua myöhemmin Bauerin muille kaupallisille kanaville.