Dronet uutiskuvaajien arjessa – viisi näkökulmaa kopterikuvaamiseen

STT hankki ensimmäisen kuvauskopterinsa viitisen vuotta sitten, ollen asiassa Suomessa etujoukoissa. Sittemmin Lehtikuvan kuvaajien käytössä olevaa dronekantaa on päivitetty uudemman sukupolven laitteilla ja lennokeista on tullut yksi työväline muiden joukossa.

Dronetekniikan käyttöönotto ei sujunut kommelluksitta, sillä toinen toimitukseen hankittu kopteri karkasi tavallisen kuvauskeikan yhteydessä ja jäi kadoksiin tammikuussa 2015. Kovan kohtalon koki myös uudempi kopteri, joka lähti syksyllä omille teilleen Helsingin Salmisaaressa ja löytyi lopulta maahan pudonneena voimalaitoksen alueelta.

Epäonnisten kuvauskeikkojen välillä koptereista on ollut paljon hyötyä. Eniten niistä on ollut iloa etukäteen suunnitelluilla keikolla, kun esimerkiksi tunnettuja maamerkkejä tai rakennuskohteita on haluttu ikuistaa perinteisestä poikkeavalla tavalla. Uutiskuvaajat Antti Aimo-Koivisto ja Martti Kainulainen kiteyttivät kopterikokemuksensa viiteen näkökulmaan.

Uudet kuvakulmat arkipäiväistyneet

Antti: Kopterilla kuvaaminen tarjoaa uusia kuvakulmia joiden toteuttaminen olisi ennen ollut mahdotonta, vaikeaa tai äärimmäisen kallista. Nyt kohteita pystyy kuvaamaan vaikka suoraan ylhäältä ja ilman häiritseviä helikoptereiden tai nostureiden varjoja.

Keikoilla huomaa, että kiinnostus kopterikuvaamista kohtaan on vähentynyt: kaikki ovat jo nähneet kuinka koptereita käytetään.

Martti: Droonien käyttö on lopettanut kokonaan lentokoneiden ja helikopterien käytön kuvaustehtävissä. Tämä on tietenkin tuonut huomattavaa säästöä kuvia tarvitseville ja samalla se on arkipäiväistänyt ilmakuvat. Kukaan ei enää hätkähdä nähdessään ilmakuvan tutusta alueesta.

Helsingin Suvilahdessa sijaitseva kaasukello on valmistunut vuonna 1931, tältä se näytti lokakuussa 2016. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

.

Ei ole pakko päästä kauas

Antti: Kopterilla kuvatessa ei aina tarvitse lentää korkealle tai kauas kohteesta saadakseen hyviä kuvia. Läheltäkin otettu kopterikuva voi olla kiinnostava, jos kuvakulma on uusi.

Esimerkiksi tämän kotipihalla ottamani omenankeruukuvan olisi yhtä hyvin voinut ottaa seisomalla korkeilla tikkailla, mutta on paljon helpompaa ja turvallisempaa etsiä oikeaa kuvakulmaa kopterilla kuin siirrellä tikkaita paikasta toiseen.

Omenasadon keruusta sai hyviä kuvia muutaman metrin korkeudesta otettuna. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

.

Vetten päällä, hyvällä säällä

Antti: Kopterin avulla fyysinen raja veden ja rannan välillä häviää. Olen ottanut paljon kuvia, joissa lennetään veden päällä.

Kopteri on ylipäänsä hyvä apuväline sään ja luonnonilmiöiden kuvaamisessa, sillä ylhäältä ja etäämmältä on usein helpompi havainnoida ilmiöiden vaikutusta ympäristöön kuin seisomalla keskellä asiaa.

Toisaalta huono sää rajoittaa kopterin käyttöä, jolloin perinteiset kuvausmetodit toimivat paremmin.

Martti: Luonnon tutkiminen ja kuvaaminen kopterilla ei aiheuta jälkiä. Tervasaari-keikka oli dronea parhaimmillaan, sillä pääsi sumupilvien sekaan ja jopa päälle.

Syksyn värejä ja sumua Helsingin Tervasaaressa ja Pohjoisrannassa. Lehtikuva / Martti Kainulainen

.

Leluja ja laatulaitteita

Martti: Tällä hetkellä hyvän ja huonon droonin hintaraja on noin 1500 euroa. Sitä halvemmat on lähinnä hankittu lapsille ja perheen leluiksi. Kuvan laatu on hyvä jo keskihintaisissa laitteissa, puolentoista tuhannen euron laitteet soveltuvat vaativampaan harrastuskäyttöön ja uutiskuvaajien käyttöön.

Antti: Dronella kuvatessa on käytössä samat aukot, valotusajat ja värilämpötilat kuin muutoinkin. Harrastajatason koptereissa kameran laatu ei yllä järjestelmäkameran vastaavaan. Tämä tulee esille esimerkiksi silloin, kun valon määrä alkaa vähenemään.

Raaseporin linna Raaseporin Snappertunassa illan hämärtyessä kuvattuna. Lehtikuva / Martti Kainulainen

.

Suomen salliva linja kiristymässä?

Martti: Droonit ovat helppokäyttöisiä: Ne joko toimivat hyvin tai eivät lainkaan. Pienimmätkin laitteet painavat noin puoli kiloa, ja pudotessaan ne ovat vaarallisia, jopa tappavia. Yleisötapahtumissa kuvauskiellot ovat yleistyneet.

Ensimmäiset varsinaiset lentokieltoalueet määrättiin vasta muutama vuosi, mutta lentoasemilla ja niiden läheisyydessä kopterikuvaaminen on ollut kiellettyä alusta lähtien. Kieltoalueillekin voi pyytää lupia.

Suomessa on ollut erittäin suvaitsevainen lainsäädäntö droonien käyttöön, mutta sitä tullaan tulevaisuudessa varmasti rajoittamaan. Asenneilmapiirin muutoksen huomaa siitä, että aiemmin laitetta tultiin ihastelemaan ja kyseltiin esimerkiksi hintoja ­­- nyt tullaan kysymään, että onko lennättäjällä lupa.

Presidentin virka-asunnon Mäntyniemen lähellä on pysyvä drone-kielto. Lehtikuva / Martti Kainulainen

Lue, millä muilla tavoin kuvaaminen on helpottunut Martti Kainulaisen uran aikana