Pihla Lehmusjoki

26. syyskuuta 2017

Toimittaja, älä kavahda dataa! Sen analysoiminen on modernia journalismia

Jos pitäisi nimetä jokin pinnalla oleva trendisana liiketoiminnassa, se olisi data. Datasta puhuvat kaikki, mutta sen hyödyntäminen on monissa yrityksissä vielä lapsenkengissään.

Dataa on saatavilla valtavia määriä, mutta pelkkä datan olemassaolo ei tee autuaaksi. Viime kädessä merkityksellistä on pystyä tuottamaan saatavilla olevasta tiedosta ymmärrystä.

Datan analysoiminen muistuttaa monella tapaa journalismia. Datalle pitää osata esittää kysymyksiä ja asettaa sieltä saatavia vastauksia kokonaiskuvaan. Täytyy myös tietää, mistä vastaus kulloiseenkin kysymykseen on saatavilla: siis, keitä haastattelen.

Lehtikuva / Pihla Lehmusjoki

 

STT on toiminut pohjoismaisten uutistoimistojen pioneerina media-asiakkaidemme julkaisukäyttäytymisen analysoinnissa ja kehittänyt järjestelmän, joka on sittemmin otettu käyttöön myös Norjan, Ruotsin ja Tanskan uutistoimistoissa. Järjestelmää kutsutaan STT Tarkkailijaksi.

”Tarkkailija otettiin meillä Norjassa ensin käyttöön uutistoimituksen johdossa, ja nopeasti siitä tuli keskeinen työväline päivittäisen uutistyön johtamisessa. Myyntiosastolla järjestelmä on avannut täysin uudenlaisia mahdollisuuksia analysoida uutistoimiston asiakkaiden julkaisukäyttäytymistä ja siinä tapahtuvia muutoksia.”

Helen Vogt
Kehitysjohtaja, Norjan uutistoimisto NTB

 

Big data: iso mörkö?

Kun puhutaan big datasta, termillä mystifioidaan todellisuudessa varsin yksinkertaista asiaa: miten yrityksen toiminnassa voidaan parhaiten hyödyntää olemassa olevaa tietoa päätöksenteossa ja tuotannon ohjauksessa.

Vasta relevantin datan analysointi vie asiakasymmärryksen uudelle tasolle. On tärkeää selvittää, mitä dataa on saatavilla ja mitkä osat siitä ovat yrityksen menestykselle merkityksellisiä. Tämän jälkeen asetetaan selkeät tavoitteet, joihin pyritään ja mittarit, joilla onnistumista mitataan.

Dataa analysoitaessa nyrkkisääntönä on se, että mittaroitavalle määreelle on myös vertailukohta. Se, onko 100 paljon vai vähän riippuu täysin siitä, mihin sitä verrataan.

 

Meillä uutistoimistossa toimitaan volyymibisneksessä. Jotta osaamme analysoida sitä, minkälainen tuotanto on asiakkaillemme mahdollisimman yleishyödyllistä, on järkevää mittaroida muun muassa skaalaedun toteutumista.

Niinpä sen sijaan, että seuraisimme STT:ssä vain oman uutistuotantomme määrää tai sitä, moniko uutisistamme julkaistaan ainakin yhdessä mediassa, meidän tulee analysoida myös sitä, kuinka suuri osa uutistuotannostamme päätyy julki vähintään kymmenessä julkaisukanavassa.

 

Avoimuus on avain ymmärryksen jalkautumiselle

Uutistoimiston uutisten ensimmäinen lukija ei ole mediankuluttaja vaan media-asiakkaamme toimituksessa työskentelevä ammattijournalisti. Jotta STT:n uutinen koskaan päätyy yleisön luettavaksi, sen on ensin vakuutettava asiakkaamme, sillä kukin mediatalo tekee julkaisupäätöksen jokaisen STT:n uutisen kohdalla erikseen.

Modernissa organisaatiossa ei riitä, että tiedon louhiminen tapahtuu umpiossa yksittäisten ihmisten käsissä. Jotta ymmärrys jalkautuu koko organisaatioon, on tärkeää, että tieto on mahdollisimman avoimesti saatavilla.

Siksi meillä STT:ssä jokainen työntekijä pääsee seuraamaan uutistemme julkaisuanalytiikkaa. Jokainen journalisti voi tutkia, missä kaikkialla hänen kirjoittamansa uutiset julkaistaan ja miten asiakkaamme niitä muokkaavat. Avoimuudella luomme asiakasymmärrystä, joka viime kädessä tuottaa asiakkaillemme yhä laadukkaampaa palvelua.

Pihla Lehmusjoki on STT:n mediapalvelupäällikkö, joka toimii projektipäällikkönä pohjoismaisten uutistoimistojen analyysityökalun kehityksessä