Pihla Lehmusjoki

9. huhtikuuta 2020

Korona valtasi arjen ja palstatilan – ”STT:n yhteiskunnallinen merkitys korostuu kriisioloissa”

Kaikki alkoi 61-vuotiaan kiinalaismiehen kuolinuutisesta.

STT uutisoi Kiinan Wuhanissa leviävästä tuntemattomasta hengitystiesairaudesta ensi kerran lauantaina 11.1.2020, jolloin Kiinan viranomaiset tiedottivat ensimmäisestä kuolemantapauksesta.

Ennen STT:n uutista oli kiinalaisesta ”mysteeriviruksesta” ollut suomalaismediassa vain muutama yksittäinen maininta aiemmin samalla viikolla, mutta STT:n uutinen levisi jo yli kahdenkymmenen median julkaisemana.

Sittemmin koronaviruksen aiheuttamaksi tunnistettu sairaus on mullistanut niin ihmisten arjen kuin toimitusten uutissisällötkin. Myös toimituksellinen työ on siirtynyt ennennäkemättömällä laajuudella kotitoimistoihin.

Uutistoimisto on aina valmiudessa vastaamaan siihen, mitä maailmassa tapahtuu. Mitä odottamattomampi ja ennen näkemättömämpi tilanne, sitä isompi vastuu meillä on. Nyt poikkeusolot pakottivat meidät hajauttamaan työyhteisömme, mutta työ jatkuu pääosin kotikonttoreista kuten niin monella muullakin alalla. Pakon edessä opitaan paljon uutta, josta on myös hyötyä tulevaisuudessa.

vastaava päätoimittaja Minna Holopainen, STT

Neljännes maaliskuun koronauutisista nojasi STT:hen

Uutistoimisto STT on ensimmäisen tammikuisen uutisensa jälkeen kirjoittanut koronaan liittyvistä aiheista jo yli 6 000 kertaa ja Lehtikuvan uutiskuvista liki 2 000 on käsitellyt tätä aihepiiriä. Uutiskuvapalvelussa on tammi-maaliskuun aikana välitetty yli 7 000 koronakriisiin liittyvää kuvaa. Lehtikuvan kuvakaupassa maaliskuun kahdeksan ladatuinta uutiskuvaa kuvittivat kaikki koronaa.

Kahdeksan ladatuinta STT:n uutiskuvaa maaliskuussa kuvittivat kaikki koronaan liittyviä aiheita, muun muassa käsihygieniaa, sairaalaympäristöä ja hallituksen tiedotustilaisuuksia.
Kahdeksan ladatuinta STT:n uutiskuvaa maaliskuussa 2020. Kuvat: Lehtikuva

Maaliskuu oli Suomen koronauutisoinnissa käänteentekevä kuukausi. Mediaseurantayritys Retrieverin laajaan uutisaineistoon kohdistetun haun perusteella valtakunnallisessa mediassa ja maakuntalehdistössä koronauutisointi kymmenkertaistui maaliskuussa verrattuna tammi-helmikuuhun.

STT:n osuus koronauutisoinnin kokonaisvolyymistä näissä medioissa oli suurimmillaan helmikuussa, jolloin vähintään kolmannes noin 9 000 julkaisusta pohjautui STT:n tuotantoon. Maaliskuun reilusta 60 000 koronaa käsittelevästä uutisesta ainakin neljäsosassa mediakenttä nojautui STT:hen.*

Uutistoimiston myyntiartikkelin perustana ovat faktapohjaisuus, luotettavuus ja nopeus. Pandemian kaltaisessa tilanteessa sellaiselle on suuri tarve ja kysyntä. Uutistoimiston yhteiskunnallinen merkitys korostuu kriisioloissa.

toimitusjohtaja Kimmo Pietinen, STT

STT:n uutistekstiviesti piippasi 180 000 kertaa

Maaliskuu muutti myös uutistoimiston tuotannon painopisteitä. STT:stä lähti kuukauden aikana asiakkaille lähes 7 400 uutista, missä oli kasvua aiempiin kuukausiin yli kymmenen prosenttia. Lehtikuvan uutiskuvia lähetettiin yli 3 000 ja STT välitti medioiden käyttöön kuvaa myös sellaisista Valtioneuvoston kanslian tiedotustilaisuuksista, joissa Lehtikuvan kuvaaja oli ainoana kuvaajana paikalla.

Kun vielä tammi-helmikuussa keskimäärin kymmenesosa STT:n tekemistä uutisista liittyi koronaan, nousi osuus maaliskuussa uutisoinnissa jo kahteen kolmasosaan ja uutiskuvissa sekä uutisgrafiikassa molemmissa puoleen koko tuotannosta.

Maaliskuussa STT kirjoitti koronaan liittyen 4692 uutista ja 253 tekstiviestiuutista, lähetti 1674 uutiskuvaa ja tuotti 50 uutisgrafiikkaa.

STT:n uutistuotannossa lisääntyivät erityisen paljon kotimaan ja talouden aiheet, kun taas urheilu-uutisoinnissa tulosuutisointi hiipui lähes tyystin.

STT Pro -tapahtumatietokannassa olevista maalis-kesäkuun tapahtuma- ja mediatilaisuuksista lähes puolet merkittiin perutuiksi tai siirretyiksi. Urheilutapahtumista tämän merkinnän sai liki 70 prosenttia tapahtumista. Tapahtumatietokanta täyttyy tällä hetkellä pääosin koronaan liittyvistä tapahtumista.

STT:n tekstiviestiuutisille maaliskuu aiheutti valtavan piikin. STT:n uutisviestien määrä tuplaantui normaalista ja kaikkiaan operaattori välitti STT:n uutistekstiviestejä perille yli 180 000 kertaa. Viesteistä puolet käsitteli koronaan liittyviä uutisaiheita.

Pandemia-ajan uutisoinnissa erottuu kolme pääasiaa: meidän pitää kertoa yleisölle kaikki olennaisimmat uutiset poikkeustilanteesta, ottaa näkökulma kerrallaan tolkku niiden syistä ja seurauksista sekä samalla jatkaa kaikkein tärkeimpien ja kiinnostavimpien muiden aiheiden seuraamista. Vaikka korona vie valtaosan huomiosta, elämään ja uutisiin tarvitaan yhä muutakin sisältöä.

vastaava päätoimittaja Minna Holopainen, STT

Tiedotteiden lukeminen uuteen ennätykseen

Median eniten julkaisemat STT:n uutisaiheet liittyivät maaliskuussa kaikki koronaan. Muun muassa näitä STT:n uutisaiheita julkaistiin asiakasmedioissa yli 40 kertaa:

STT:n kotimaan ja talouden uutisaiheiden julkaiseminen kasvoi asiakasmedioissa kolmanneksella verrattuna edellisvuoden keskiarvoon. Urheilun kokonaisjulkaisumäärä puolestaan laski 16 prosenttia tulosuutisoinnin hiivuttua.

STT:n kautta medioiden toimitusjärjestelmiin lähetettävien tiedotteiden määrä oli maaliskuussa neljänneksen suurempi kuin helmikuussa ja niistä puolet liittyi koronatilanteeseen. Myös tiedotteiden lukeminen STT Info -portaalissa nousi kaikkien aikojen ennätystasolle ja maaliskuun kymmenen luetuinta tiedotetta käsittelivät kaikki jollakin tavalla koronakriisiä.


*Luvuissa on huomioitu ainoastaan valtakunnallisen median ja maakuntamedian verkko- ja printtijulkaisut. Hakusanajoukkona on käytetty koronauutisoinnin identifioivia hakutermejä. STT:n osuutta julkaistuista uutisista eri medioissa ei voida laskea tarkasti, sillä STT:n tuotantoa hyödynnetään paljon myös taustatietona ja osana julkaisijan omaa tuotantoa. STT:n julkaisuosumien laskennassa on hyödynnetty STT Tarkkailija -analyysityökalua sekä hakusanoja Retrieverin mediaseurantaportaalissa. Retriever julkaisi maaliskuun puolivälissä oman, kattavamman analyysinsä korona-uutisoinnista, missä tutkittiin uutisaiheen näkyvyyttä koko mediakentässä.