Toimitus

2. helmikuuta 2018

Käsittelijä on uutistoimiston portinvartija – STT:n jutut kulkevat tiukan seulan läpi

”Epäile kaikkea, etenkin nimiä, lukuja ja liian lupaavilta tuntuvia tietoja.”

Näin kuuluu yksi STT:n toimitussihteerin ohjeista. Toimitussihteerin eli käsittelijän tiukassa seulassa on tarkoitus karsia jutuista paitsi asia- ja kielivirheet, myös ontuvat otsikot, löysät näkökulmat ja kankeat rakenteet, kirjoittaa STT:n toimitussihteeri Vilja Vehkaoja.

STT on ainoita mediataloja Suomessa, joissa kaikki jutut edelleen käsitellään ennen julkaisua. Yksi toisensa jälkeen suomalaismediat ovat joutuneet luopumaan käsittelystä säästösyistä.

Lehtikuva / Mikko Stig

STT:lle käsittelijöiden työ on kuitenkin yksi toiminnan kulmakivistä ja periaate on, että jokainen juttu kulkee kaksien silmien läpi ennen julkaisua. STT:ssä toimittaja ei koskaan laita omaa juttuaan ulos ennen kuin käsittelijä on tarkastanut sen.

 

”Korjattu virhe 3. kappaleessa: po. sunnuntaina, ei lauantaina”

Yksi STT:n toimitussihteerin tärkeimmistä tehtävistä on huomata virheet ennen kuin juttu lähtee asiakkaille. Käsittelijän vastuulla on kysyä toimittajalta kaikista asioista, jotka jutussa epäilyttävät, ja toimittajan tehtävä on tarkistaa asioiden oikeellisuus.

STT korjaa myös jo asiakkaille lähetetyistä jutuistaan kaikki virheet, jopa puuttuvat pilkut, ja juttu lähetetään korjattuna uudelleen asiakkaille. Tiukka suhtautuminen virheisiin johtuu siitä, että uutistoimistolle niiden merkitys on suuri: uutistoimistosta lähtenyt virhe kertautuu sekunneissa kymmenissä sen asiakasmedioissa.

Koska porkkana toimii keppiä paremmin, kymmenen virheettömän päivän jälkeen STT järjestää uutisten tekijöille aina kakkukahvit. Lehtikuva/ Aliisa Piirla

Vaikka jokainen STT:n uutispalveluun lipsahtanut virhe korjataan, asiakkaiden vastuulle jää korjata kyseinen juttu nettiin ja lehden taittoon. Siksi STT haluaa myös kertoa korjauksista asiakkaille mahdollisimman selvästi. Päivän päätteeksi uutistoimistosta lähtee asiakkaille lista päivän korjauksista ja oikaisuista.

 

Kenen näkökulma?

Oikeakielisyyden tarkistaminen on vain pieni osa käsittelijän työtä, mutta usein näkyvin. Käsittelijän on jatkuvasti päivitettävä tietojaan oikeakielisyydestä. Kyytiä saavat muun muassa sanajärjestykset, verbin taivutukset, murteellisuudet, turhat lauseenvastikkeet ja kankeudet. Myös jutun otsikko kokee tämän tästä muodonmuutoksen käsittelijän näytöllä, sillä lukija päättää otsikon ja kärjen perusteella, lukeeko jutun vai ei. Toimittajat pyytävät otsikon miettimiseen usein käsittelijän apua jo kirjoitusvaiheessa.

Kun kieli on kunnossa, on hyvä katsoa myös juttua kokonaisuutena. Onko valittu oikea näkökulma? Puhuvatko jutussa oikeat ihmiset ja ovatko eri kannat edustettuina? Entä onko jutun rakenne oikea, vai kannattaisiko juttu sittenkin aloittaa asialla, joka löytyy kolmannesta kappaleesta? Onko jutussa tarpeeksi taustatietoa aiheesta? Onko juttu kirjoitettu tavallisen ihmisen näkökulmasta? Käsittelijä arvioi, onko kirjoittaja valinnut juttuun oikeat asiat. Käsittelijän velvollisuus on puuttua myös sellaisiin kohtiin, jotka sisältävät asenteellisuutta tai aliarvioivat lukijaa.

Kirjoittajan olan yli

Hyvin kiireellisinä uutispäivinä, kuten vaikkapa tammikuun presidentinvaalien uutisoinnissa, käytössä on liikkuva toimitussihteeri.

Lehtikuva / Sari Gustafsson

Liikkuva toimitussihteeri lukee nopeat uutiset jo kirjoitusvaiheessa toimittajan näytöltä tämän olan yli, jolloin uutinen saadaan asiakkaille useita sekunteja nopeammin.

Hyvä yhteistyö käsittelijän ja toimittajan välillä onkin nopean ja luotettavan tiedonvälityksen edellytys ja salaisuus.