Tyhjien lehtereiden kevät rikkoi urheilutoimittajien rutiinit

Mistä urheilutoimittajat raportoivat, kun kaikki kilpailutoiminta on pysähtynyt koronan takia? Tätä on pohdittu tänä keväänä, osin huumorimielessä ja osin kenties aidosti asiaa ihmetellen.

Vielä toissa viikolla samansuuntaisen avauksen teki Twitterissä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.).

STT:n urheilutoimituksen esimies Kaija Yliniemi pitää aiheesta käytyä keskustelua vähän hassuna, vaikkei katsokaan asiaa sähköisten viestinten näkökulmasta.

Onko kommenttien esittäjillä oikeasti niin ahdas näkemys urheilusta, että se on vain kilpailua?

urheilutoimituksen esimies Kaija Yliniemi, STT

Korona-aikana on Yliniemen mukaan riittänyt yllättävänkin paljon uutisoitavaa varsinkin arkipäivisin. Kilpailutapahtumien perumiset ja siirrot, palloilusarjojen uudelleenjärjestelyt sekä urheilijoiden koronatartunnat ovat pitäneet huolen siitä, että uutisvirta on pysynyt varsin tasaisena.

Urheilutoimittaja Pasi Rein on osin samaa mieltä, vaikka yksittäiset päivät on hänen mukaansa eronneet paljon toisistaan.

Jossain vuorossa voi olla iso kiire, kun on valtavasti uutisoitavaa. Toisessa vuorossa on työlästä, kun pitää kaivaa, penkoa, metsästää ja jahdata, että saa edes jotain uutisvirtaa aikaiseksi.

urheilutoimittaja Pasi Rein, STT

Pitkien artikkeleiden aikaa

Uutistoimistotyön perusluonteen vuoksi STT:n urheilutarjonnan on normaalioloissa oltava hyvin ennakoitavissa. Asiakkaat odottavat STT:n hoitavan ennen kaikkea keskeisten kilpailujen ja sarjojen uutisoinnin. Tällöin pienemmät lajit ja tuntemattomammat urheilijat jäävät resurssien puutteessa vähemmälle huomiolle.

Tilanne on osin muuttunut tänä keväänä, Yliniemi kertoo.

Nyt on tehty paljon henkilöjuttuja urheilijoista, joita emme yleensä ehtisi haastatella tai ainakaan yhtä pitkästi kuin nyt.

Emma Kimiläisen, Niclas Grönholmin, Eeva Karppisen ja Anton Lundellin pitkien henkilöhaastatteluiden lisäksi Yliniemi nostaa viime aikojen tarjonnasta esille pitkän muistelujutun painija Mikael Lindgrenin tuskaisasta painonpudotusyrityksestä Atlantan olympialaisissa.

Oman lukunsa kevään kattauksessa on vappuna julkaistu juttu, jossa kerrottiin Yhdysvaltain ammattilaissarjoissa työskennelleen hieroja Marko Yrjövuoren tarinoiden aukoista ja epätäsmällisyyksistä.

Raiko Häyrisen perusteelliseen taustatyöhön pohjautuva teksti julkaistiin vain verkkoversiona, ja se oli mitaltaan hyvin poikkeuksellinen STT:n perustarjontaan verrattuna. Juttu keräsi laajasti huomiota ja kiitoksia.

Tutut raamit poissa

Tavallisesti STT:n urheilutoimittajat ovat hyvin perillä työvuorojensa kulusta töihin tullessaan. Etenkin viikonloppuisin eri lajien aikataulut ohjaavat työskentelyä varsin ennakoitavalla tavalla. Yliniemen mukaan viime viikkoina poikkeuksellista onkin ollut ennen muuta rutiinin ja struktuurin puute.

Vaikka tulosurheilun poissaolo on tuonut vuoroihin omat hankaluutensa, hän uskoo, että lisääntyneet mahdollisuudet omien juttuideoiden toteuttamiseen ovat tarjonneet toimittajille tervetullutta vaihtelua.

Vielä tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, kuinka pitkään koronaepidemia ja sen ennustetut seuraavat aallot häiritsevät urheilukilpailujen ja -sarjojen järjestämistä. Yliniemi toivoo joka tapauksessa, että poikkeuksellinen episodi toimisi herättelijänä.

Toivottavasti varsinkin isoissa palloilusarjoissa tehtäisiin töitä sen eteen, että seurojen taloudellinen asema ei olisi niin haavoittuva.

Hän haluaisi keskustelua käytävän myös yksittäisten urheilijoiden asemasta koronakriisin kaltaisissa tilanteissa.

Kun pelaaja lomautetaan, niin eihän hänellä ole esimerkiksi mahdollisuutta ansiosidonnaiseen päivärahaa, kun palkkajärjestelmät ovat niin erilaisia tavalliseen työntekijään verrattuna.