Toimitus

18. lokakuuta 2016

Kirjeenvaihtajan viisi vinkkiä: Näin näet Brysselin harmaan pinnan alle

Euroopan unionin pääkaupungin maine on yhtä epämuodikas kuin EU itse: harmaa ja luotaantyöntävä. Sellainen mielikuva jää, jos vierailee vain Brysselin EU-kortteleissa ja kolhojen kokoustilojen kokolattiamatoilla. Tämä Bryssel on tullut tutuksi STT:n kirjeenvaihtaja Annu Marjaselle, mutta hän on löytänyt myös paljon muita puolia väliaikaisesta kotikaupungistaan.

Pintaa raaputtaessa Bryssel on kuin vanhan talon lattia: tunkkaisen karvamaton alta paljastuu useita kerroksia kaunista ja rumaa, kiiltävää tai rouheaa pintaa.

Annu keräsi viisi vinkkiä, joilla saat kaupungin näyttämään toiset kasvonsa – arkena tai sunnuntaina.

1. Sunnuntaitunnelmaa Sablonilla
This image is provided by Lehtikuva Oy. You can download the image by logging into www.lehtikuva.fi and making a search with the image ID 7080316

Sunnuntaisin Brysselin kahvilat täyttyvät vapaapäivän viettäjistä. Lehtikuva / Sari Gustafsson

Sunnuntai on Brysselissä virallinen lepopäivä: ostoskadut ja isot liikkeet ovat kiinni kuukauden ensimmäistä sunnuntaita lukuun ottamatta. Samaan aikaan kaupungin kahvilat ja aukiot kuhisevat elämää: ihmiset suuntaavat hitaalle brunssille, kirpputorille tai taide- ja antiikkimarkkinoille.

Oikeuspalatsin kupeessa sijaitseva Sablon on mainio kohde sunnuntain tutkimusretkelle. Alueella on laaja valikoima taidetta, kirjoja ja antiikkia sekä lukuisia kahviloita, lounaspaikkoja ja suklaapuoteja.

2. Istahda taivaalliselle teelle
teehuonepakattu

Rue Saint Bonifacella sijaitseva putiikki on sunnuntaina kiinni, mutta se on hyvä paikka hengähtää lauantain ostosten lomassa. Toinen myymälä löytyy Brysselin pörssitalon kupeesta.

Huumaava tuoksu pelmahtaa vastaan pienen ja kauniin teehuoneen ovella. Comptoir Florian on Brysselin vanhin teehuone, joka perustettiin 1800-luvun lopulla. Putiikin tunnelma henkii historiaa. Ja mikä parasta, tee on taivaallista – kysykää vaikka lyömättömältä teeasiantuntijalta Helena Petäistöltä.

Brysselin nimikkotee, Thé de Bruxelles, on oiva tuliainen joulupukin konttiin: se tuoksuu toffeelta ja piparkakulta.

Teehetken kruunaa pieni, mutta tarkkaan harkittu valikoima suussa sulavia kakkuja.

3. Kiipeä kattojen ylle

Viisikulmainen Cinquantenairen puisto on keidas EU-korttelien kulmalla. Hevoskastanjoiden lehvien lomasta voi kuulla vihreiden papukaijojen käkätystä. Belgian siirtomaa-aikainen kuningas Leopold II rakennutti puiston maan itsenäisyyden 50-vuotisjuhliin.

Paikalliset käyttävät Cinquantenaire-puistoa niin juoksumattona, lounaspaikkana kuin kesäisin olohuoneenaan.

Puiston keskellä sijaitsevan riemukaaren päälle kannattaa nousta ihastelemaan näkymiä. Harva huomaa, että sinne pääsee helposti kaaren alla sijaitsevan museon yhteydestä. Massiivisen kaaren rakentaminen vei rahoitusvaikeuksien takia vuosia, mutta mahtipontisuutta rakastava kuningas sai lopulta tahtonsa läpi.

4. Pakene metsän siimekseen

Jos ruuhkat ja pakokaasut alkavat ahdistaa henkeä, suuntaa bussilla tai raitiovaunulla kaupungin ulkopuolelle Tervurenin metsiin. Sankka ja hyvin hoidettu maasto on mitä parhain päiväretkikohde pyöräilyyn, kävelyyn tai koiran kanssa lenkkeilyyn.

taikametsa-pakattu

Tervurenin metsät kukkivat huhtikuussa violetteina.

Keväällä maasta voi löytää violetteja pilviä: ne ovat englanninsinililjoja, jotka muuttavat Brysseliä reunustavat metsät huhtikuussa satumaaksi. Taianomaisin näky löytyy Hallerbosin metsästä, jonka liljamatot ovat maailmankuuluja.

Tervureniin mennessä kannattaa pitää silmällä uuden Afrikka-museon avautumista. Monta vuotta remontissa olleen museon pitäisi avata ovensa ensi vuonna. Museon historia kertoo brutaalilla tavalla kuningas Leopold II:n suuruudenhulluudesta. Kuningas rakensi museon Brysselin maailmannäyttelyyn esitelläkseen siellä Kongoa, jonka hän oli riistänyt henkilökohtaiseksi omaisuudekseen. Näyttelyn yhteyteen rakennettiin ”ihmisten eläintarha”, jonne tuotiin Kongon alkuperäisväestöä näytille.

5. Kahden puolen kanaalin

Brysselin monet kasvot ja kerrokset avautuvat kaupungin keskustaa halkovan kanaalin varressa. Kanaalin toisella puolella Rue Antoine Dansaertin varrella voi istuskella trendikkäissä kahviloissa ja tehdä ostoksia design-putiikeissa.

STT-Lehtikuvan Brysselin kirjeenvaihtaja, toimittaja Annu Marjanen Helsingissä 2. marraskuuta 2015. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Toisella puolen kanaalia avautuu pahamaineinen Molenbeek, joka on tullut tunnetuksi terrori-iskuja hautovien jihadistien pesäkkeenä. Se ei ole koko totuus alueesta, jossa asuu liki 100 000 ihmistä. Molenbeekin kaduilla tuntee olevansa Belgian sijaan Marokossa tai Turkissa. Hedelmäkauppojen myyjät ovat valmiita juttusille ja tarjoilevat asiakkaille makeaa minttuteetä.

Annu Marjanen
Kirjoittaja on STT:n Brysselin-kirjeenvaihtaja
@AnnuMarjanen

STT:n seuraava kirjeenvaihtaja Anniina Luotonen aloittaa Brysselissä vuodenvaihteessa.
Anniinan löydät Twitteristä @Anniina_Luotone