Etäjohtajuus ja uuden opettelu ovat leimanneet STT:n toimitusjohtajan ensimmäistä puolivuotista

Kimmo Laaksonen aloitti Suomen Tietotoimiston toimitusjohtajana joulukuussa 2020. Uutinen Laaksosen nimityksestä julkaistiin puolitoista viikkoa aiemmin, ja samaisena perjantaina hän myös esittäytyi STT:n työntekijöille Teams-videopuhelun kautta.

Turussa asuva Laaksonen kohtasi tuolloin kymmeniä uusia alaisia, joista kuitenkin valtaosa osallistui etäesittelyyn kamerat suljettuina. Haastava paikka, voisi kuvitella – mutta ei lopulta niin erilainen kuin ensiesittäytyminen työpaikan neuvottelu- tai kahvitilassa, Laaksonen pohtii keväällä 2021.

Fakta on se, että ollaan sitten etänä tai paikan päällä, niin suomalaiset reagoivat tällaisessa tilanteessa samalla tavalla. Eivät paljon kysele, miettivät ehkä, että mikä tuo on miehiään, tykkäänkö siitä ihmisenä ja mitähän se aikoo ensimmäisenä muuttaa.

toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen, STT

Muutosten maalailu ei ole se ensivaikutelma, jonka Laaksonen haluaa tällaisessa tilanteessa antaa. Siksi hän kertoi STT:n työntekijöillekin ensitapaamisella ennen muuta henkilöhistoriastaan, aina täysi-ikäisten lastensa lemmikkejä myöten.

Haluan kertoa ensimmäisenä avoimesti omasta taustastani. Uskon, että siinä aukeaa joku pieni kanava, ja varsinainen työ ihmisten kanssa alkaa sitten myöhemmin.

Journalismin kiinanmuuri käynyt jo tutuksi

Nyt marraskuisesta Teams-esittäytymisestä on kulunut jo lähemmäs puoli vuotta. Ensimmäiset kuukaudet STT:n johdossa ovat Laaksosen mukaan menneet ”älyttömän nopeasti”, mutta samalla hän kokee, että on ehtinyt opetella ja käydä läpi todella paljon asioita.

Suurin oppi on ollut STT:n oman toiminnan mekaniikan ymmärtäminen. Insinöörinä ajattelen järjestelmiä, ja järjestelmien kautta hahmottuu yhtiön liiketoiminta.

Läheskään kaikkia alaisiaan hän ei ole vieläkään tavannut etätyöjärjestelyjen takia, vaikka onkin välillä käynyt toimistolla Helsingin Ruoholahdessa. Talon tapoihin tutustumisessa tärkeänä apuna on ollut pitkän linjan STT:läinen, vastaava päätoimittaja Minna Holopainen.

Kun Laaksonen viime syksynä kiinnostui STT:n toimitusjohtajan pestistä, hän halusi heti varmistaa, että päätoimittaminen ei olisi osa työnkuvaa. Laaksosella ei ole toimittajataustaa, mutta hänestä on ollut mielenkiintoista seurata ja opetella vierestä myös journalistisen työn johtamista.

Ja jos innokas myyntimies jossakin kohtaa innostuu vähän liikaa, niin Minna osaa hienovaraisesti kertoa, missä kaupallisen puolen ja journalismin välinen kiinanmuuri seisoo.

Mediatuki turvaisi toimintaa

STT:n asiakaskunta on laajentunut parin viime vuoden aikana. Nyt uutistoimiston uutisia julkaistaan käytännössä joka puolella maata ja liki kaikissa suurimmissa päivittäismedioissa.

Laaksosen mukaan vallitsevassa tilanteessa korostuu media-asiakkaita tyydyttävän tuotteen ja palvelun tarjoaminen.

­Asiakkaiden on koettava meidän palvelujemme hyödyllisinä, ja meidän on kyettävä osoittamaan hyödyt heille.

Hyvistä asiakasuutisista huolimatta STT:n talous ei ole vielä tasapainossa. Koska uusia media-asiakkaita ei Suomesta enää juuri löydy ja omaehtoinen kasvu on siten vaikeaa, on uutistoimisto kääntynyt myös valtion puoleen toimintansa turvaamiseksi.

Median koronatukea STT ei saanut, ja näyttää siltä, että muutakaan tukea ei ole luvassa lähitulevaisuudessa. Huhtikuussa liikenne- ja viestintäministeriön mediatukityöryhmä esitti, että uutis- ja ajankohtaissisältöjä tarjoaville tiedotusvälineille alettaisiin myöntää pysyviä tukia samaan tapaan kuin muissa Pohjoismaissa. Vain kuukautta myöhemmin ministeriö kuitenkin kertoi pitävänsä epätodennäköistä, että pysyvä mediatuki mahtuisi valtion ensi vuoden budjettiin. Asiasta uutisoi tuolloin Suomen Lehdistö.

Toimitusjohtaja Laaksosen mukaan valtiontuen saaminen olisi merkittävää STT:n toiminnan kannalta. Hän toivoo, että Suomessa löydettäisiin poliittista tahtoa tukea uutismedioiden toimintaa, kuten muissa Pohjoismaissa on tehty pitkään.

Luotettavaa journalismia tässä kakofonisessa uutismaisemassa tarvitaan jatkossakin. STT:n uutiset voidaan lukea osaksi huoltovarmuutta – ne ovat luotettava tieto- ja uutislähde kaikille kansalaisille.

Asiakaskeskusteluja monella rintamalla

Viime vuoden keväänä STT siirtyi nopeasti liki täysipainoiseen etätyömalliin. Nyt uutistoimistossa pohditaan sitä, miten työt pitäisi järjestää sitten, kun koronarajoitukset eivät enää pakota laajamittaiseen etätyöskentelyyn.

Korona on osaltaan hidastanut Laaksosen tutustumista uutistoimiston asiakaskuntaan. Kesän korvilla ja kesälomien jälkeen yksi hänen tärkeimmistä tavoitteistaan onkin päästä tapaamaan ihmisiä vihdoin kasvokkain.

Media-asiakaskentällä asiakastapaamisia on jo ollut, mutta viestinnän työkaluja, kuten STT Info -tiedotejakelua, tarjoavan STT Viestintäpalveluiden asiakaskuntaan tutustumiseen ei toimitusjohtajalla ole vielä ollut riittävästi aikaa.

Viestintäpalveluissa meillä on asiakkaina yrityksiä, joista tunnen väkeä, mutta en niinkään viestinnän puolelta. Eritoten sillä puolella haluan päästä asiakastyöhön kiinni.

Yksi isoista toimitusjohtajaakin työllistävistä projekteista on STT:n uuden kuvakaupan lanseeraaminen. Kuvakaupan uudistaminen on aloitettu jo hyvän aikaa ennen Laaksosen astumista STT:n johtoon, ja projektissa aletaan vihdoin olla voiton puolella.

Kunhan uusi kuvakauppa on saatu käyttöön, niin kuvapalveluissakin päästään käymään tarkempia keskusteluja siitä, miten voimme palvella nykyisiä ja uusia kuva-asiakkaita.

Samaan aikaan kun uutta kuvakauppaa valmistellaan käyttökuntoon, tehdään jo suunnitelmia toimitusjärjestelmän uusimisesta. Projektin keskiössä on antaa asiakkaille reaaliaikaisesti ja läpinäkyvästi tietoa siitä, mitä juttuja uutistoimistossa on parhaillaan tekeillä, ja mitä on suunnitteilla seuraavaksi. Käytännössä tavoitteena on päivittää koko asiakaskokemus. Varmaa siis on, että toimitusjohtaja Laaksosen vauhdikas startti ei ihan äkkiä tasaannu.