Läpinäkyvää tiedonhankintaa ja uteliasta mieltä – STT:n ohjeet tekoälystä toimitustyössä julki

Journalisti törmää yhä useammin tekoälyllä tuotettuun sisältöön tai käyttää itse tekoälysovelluksia työssään. Siksi on tärkeää, että alalla on sekä ymmärrystä tekoälystä että pelisääntöjä sen käyttöön.

STT on julkaissut oman toimituksensa ensimmäiset tekoälylinjaukset Tyylikirjassaan. Ne kattavat STT:n kaiken tiedonhankinnan sekä tekstiuutisten kirjoittamisen ja julkaisun. Ohjeet noudattavat STT:n yleistä linjaa, jonka mukaan tekoäly ei tee STT:ssä tiedonhankintaa.

Tekoälyn mahdollisuuksien hahmottamisessa on ollut merkittävää apua STT:n varhaisista kokeiluista kielimallien hyödyntämisessä. STT kokeili tekstin tuottamista tekoälymallien avulla jo useita vuosia sitten, yhtenä ensimmäisistä mediataloista maailmassa.

Ohjeet tiivistyvät kolmeen kohtaan:

Ohjeita päivitetään ja tarkennetaan sitä mukaa, kun teknologiat kehittyvät ja niiden hyödyntämisestä toimitustyössä opitaan uutta.

Tekoälyn käyttö yleistyy vauhdilla. Journalistien on ymmärrettävä tekoälyä niin uutisaiheena kuin uutistyön apuvälineenä.

Siksi kannattaa kokeilla, kysyä ja kasvattaa ymmärrystä. Voit esimerkiksi kysyä ChatGPT:ltä ideoita ja ehdotuksia juttujen kiinnostaviin näkökulmiin ja otsikointiin tai kokeilla sen kykyä versioida juttuja. Älä anna tekoälyn päättää puolestasi, vaan arvioi aina itse vastausten käyttökelpoisuus.

STT:n ohjeet sisältöä luovan tekoälyn käytöstä

Jokainen tieto tarkastettava luotettavasta lähteestä

Nykyiset tekstiä luovat tekoälysovellukset, kuten ChatGPT, tuottavat paljon asiavirheitä, esimerkiksi vääriä vuosilukuja, keksittyjä nimiä ja tapahtumia, jotka eivät kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.

ChatGPT:n etusivulla varoitetaan, että työkalu saattaa ajoittain tuottaa virheellistä tietoa. Itse sanon, että se saattaa ajoittain tuottaa virheetöntä tietoa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että työkalua ei kannattaisi testailla ja tutkia, mihin se rajoituksistaan huolimatta voisi toimia.

Maija Paikkala, Business Developer

Virheiden vuoksi STT ei käytä tekoälyä tiedonhankinnassa. Tekoälyn käyttämät lähteet jäävät usein hämärän peittoon, minkä vuoksi sen käyttäminen toimitustyössä on ongelmallista.

STT:n tiedonhankinnan tulee olla eheää ja mahdollisimman läpinäkyvää, eikä siihen siksi saa käyttää tekoälysovelluksia. Lähteiden täytyy olla toimituksen tiedossa silloinkin, kun niitä ei voida suoraan kertoa jutussa. Halutessasi voit kokeilla, mitä ChatGPT jostakin asiasta tietää, mutta jokaiselle yksittäiselle sen kertomalla asialle on silloin erikseen etsittävä luotettava lähde ennen kuin sitä voi julkaista.

STT:n ohjeet sisältöä luovan tekoälyn käytöstä

Lähdekritiikki on aina vain tärkeämpää

Lähdekritiikki on toimittajan keskeisimpiä työkaluja ja sen merkitys vain korostuu sisältöä luovan tekoälyn yleistyessä. Tekoälyllä tuotettua tekstiä tai kuvaa voi olla vaikea tunnistaa, vaikka tähän on jo tarjolla työkaluja. Lähteiden luotettavuus ja tietojen tarkistaminen myös muista lähteistä ovat erityisen tärkeitä.

Tekoälyä hyödyntävät myös luotettavat lähteet, myös luotettavilla tavoilla. Esimerkiksi tutkimuksissa voidaan käyttää tekoälyä.

Toimittajan pitää tällöin pysähtyä ajattelemaan, miten tekoälyn käyttäminen on vaikuttanut saatuun lopputulokseen. Usein on myös paikallaan soittaa yksi puhelu ja kysyä, miten tekoälyä tai muuta ohjelmistoa on hyödynnetty.

STT:n päätoimittaja Minna Holopainen

Tekoälyn käytöstä uutisoinnissa on aina kerrottava yleisölle. Tämä koskee niin tilanteita, joissa teknologia on ollut apuna uutisen teossa kuin uutisia, joiden lähdeaineisto on luonut koneäly.

Tämä vastaa otoksen ja virhemarginaalin kertomista kyselytutkimuksia koskevissa uutisissa.

STT:n ohjeet sisältöä luovan tekoälyn käytöstä

Varhaiset kokeilut auttavat ymmärtämään tekoälyä

STT kokeili tekstin tuottamista tekoälymallien avulla jo useita vuosia sitten, yhtänä ensimmäisistä mediataloista maailmassa. Scoopmatic-projektissa käytetty kielimalli perustui STT:n arkistoaineistoon. Projektin edetessä kävi ilmi, että itseoppiva kielimalli tarvitsi sittenkin lisää ihmisen ohjausta, sillä se tuotti niin paljon virheellistä tietoa. Ohjausta lisätiin, mutta virheitä jäi silti liikaa. Mallia ei voitu ottaa uutiskäyttöön.

STT sai projektista arvokasta oppia, jota nyt uusien tekoälysovellusten rantautuessa on pystytty hyödyntämään. Esimerkiksi ChatGPT:n tekemät virheet ovat hyvin samankaltaisia kuin Scoopmaticin tekemät.

Maija Paikkala, Business Developer

Tekoälytyökalut kehittyvät nyt aimo harppauksin, koska teknologiat ovat yhä useamman yrityksen ja kehittäjän saatavilla. Yhä enemmän ohjelmistoja tulee kuluttajien saataville helppokäyttöisessä muodossa.

Vaikka STT ei juuri nyt olekaan tekoälyä ottamassa aktiivisesti käyttöön toimituksessa, jatkamme erilaisia kokeiluita ja seuraamme kehitystä aktiivisesti.

Maija Paikkala, Business Developer