Vauvapulan pohdintaa ja hampaiden narskuttelua – millaiset ajattomat STT:n jutut tuovat lukijoita asiakasmedioille?

STT tunnetaan eritoten kovien uutisten takojana. Toimitus kuitenkin tuottaa suomalaisen median käyttöön myös juttuja, jotka eivät ole kiinni päivittäisissä uutistapahtumissa.

Minkälaisia nämä jutut ovat, ja mitä STT:n asiakkaat niistä ajattelevat? Esittelemme seuraavaksi pari artikkelia, joilla on pyritty vastaamaan media-asiakkaiden ajattomien sisältöjen tarpeeseen. STT:n asiakkaat kertovat, mikä jutuissa kiinnitti heidän huomionsa.

Tärkeää yhteiskunnallista keskustelua

STT:n viime vuoden lopulla julkaisema juttu vanhemmuudesta tuo esiin ison muutoksen nuorten aikuisten asenteissa. Perheen perustaminen ei ole heille enää itsestään selvää vaan merkittävä elämänvalinta. Jutun mukaan entistä useampi jopa toivoo, että ei joutuisi ylipäätään tekemään päätöstä lasten hankinnasta.

Juttu päätyi parinkymmenen STT:n media-asiakkaan verkkosivuille ja lukuisiin printtilehtiin. Yksi julkaisijoista oli Ilta-Sanomat.

Ilta-Sanomien uutisdeskin esihenkilö Matti Järvi toteaa, että juttu liittyy tärkeään yhteiskunnalliseen keskusteluaiheeseen eli ikäluokkien vanhenemiseen ja vauvapulaan.

Lisäksi nuoret aikuiset on merkittävä lukijakohderyhmä, josta ei välttämättä aivan valtavasti synny juttuaiheita. Esimerkiksi politiikasta puhuttaessa fokus on helposti vaikkapa eläkkeissä, ja sitä aihetta käsitelläänkin paljon.

Yksi osoitus jutun onnistumisesta on keskustelu, jota se on Ilta-Sanomien verkossa kirvoittanut. Lehden analytiikka puolestaan paljastaa, että ne lukijat, jotka ovat jutun avanneet, ovat todennäköisesti lukeneet sen loppuun. Näin siitäkin huolimatta, että teksti on pitkä.

”Elää tai uppoaa kiinnostavuutensa mukana”

Kun puhutaan ajattomista sisällöistä yleisellä tasolla, Järvi pitää peruslähtökohtana onnistuneelle jutulle, että käsiteltävälle aiheelle on jonkinasteinen tarve.

Joku teema on noussut yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja siitä pystytään lähtemään liikkeelle. Lisäksi käsiteltävän kysymyksen täytyy olla rajattavissa. On myös erinomainen asia, jos juttu vielä keskustelee samaa teemaa koskevien muiden juttujen kanssa.

Aiheen kiinnostavuutta ei ylipäätään voi liikaa korostaa.

Sen mukana juttu joko elää tai uppoaa. Kiinnostava aihe toimii milloin tahansa. Jos sitä ei ole, ei siinä ole ihmeitä tehtävissä.

Viikonloput kulta-aikaa

Aihe koskee ihmisten arkea, on samastuttava tai yksinkertaisesti niin kiinnostava, että tempaa väkeä mukaansa. Näin verkon esihenkilö Teemu Rauhala Keskisuomalaisesta kuvailee ajatonta juttua, joka vetää hyvin lukijoita verkossa.

Mitä läheisempi ja ihmisiin henkilöityvämpi aihe, sitä korkeammaksi sen arvo sekä uutismaisissa että ajattomissa sisällöissä nousee.

Nämä kriteerit täyttävää ajatonta sisältöä kaivataan Rauhalan mukaan etenkin viikonloppuihin, koska silloin uutisvirta on ”matalasykkeisempää kuin arkena”.

Lukijoilla saattaa olla silloin myös paremmin aikaa perehtyä pidempiin juttuihin.

Syksyisenä sunnuntaina julkaistu juttu bruksismista on toinen esimerkki STT:n ajattomasta jutusta, joka keräsi hyvin julkaisijoita. Stressiperäinen, etenkin nuoria vaivaava bruksismi tarkoittaa muun muassa hampaiden narskuttelua, ja sen yleistymisellä saattaa olla yhteys mielialahäiriöiden ja stressioireiden lisääntymiseen.

Juttu on julkaistu muiden muassa Keskisuomalaisen verkkosivuilla. Teemu Rauhala antaa kiitosta artikkelia varten tehdystä perusteellisesta tiedonhankinnasta.

Se on kattava selvitys aiheesta, josta ei varsinaista tilastotietoa ole tarjolla. Juttu käsittelee monia lukijoita koskevaa aihetta ja tarjoaa hyötytietoa.

Rauhala huomauttaa myös, että jutussa kerrotaan selkeä uutinen eli se, että muun kuin hammasperäisen kivun vuoksi päivystykseen hakeutuneiden määrä on lisääntynyt. Sen sijaan että STT olisi kirjoittanut aiheesta vain lyhyen uutisen, aihetta onkin laajennettu mielenkiintoisesti ja tehty lukijaa palveleva terveysjuttu.