”Omaa kriisiä” odotellessa – STT:n seuraava EU-kirjeenvaihtaja Sanna Raita-aho tuntee tulevan asemapaikan haasteet

Suomen Tietotoimiston tulevalla EU-kirjeenvaihtajalla Sanna Raita-aholla on varsin vaatimattoman kuuloinen toive: kunpa Euroopan parlamentin perustyön seurantaan ja unionin monimutkaisen päätöksenteon avaamiseen suomalaisyleisölle jäisi kunnolla aikaa.

Periaatteessa juuri tällainen työ on kirjeenvaihtajapestin ytimessä. Kokemus on kuitenkin opettanut, että kukin kirjeenvaihtaja joutuu yleensä painimaan ainakin yhden – usein yllättäen kohdalle osuvan – kriisin kanssa. Brysselissä vielä töitä jatkavan Mikko Gustafssonin työssä ovat parin viime vuoden aikana painottuneet Ukrainan sotaan liittyvät asiat. Hänen edeltäjänsä Heta Hassisen kirjeenvaihtajakausi puolestaan alkoi koronasulun keskellä.

On eletty turbulentteja aikoja, eivätkä ne ole loppumassa. Mutta EU:ssa tapahtuu paljon kaikkea myös kriisien aikana ja siellä tehdään hyvin arkista lainsäädäntöä, josta on tärkeä kertoa kansalaisille, Raita-aho sanoo.

toimittaja Sanna Raita-aho, STT

Hän nostaa esille kaksi esimerkkiä viime kuukausilta: Alkuvuodesta hyväksytty rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tulee vaikuttamaan Suomessa tehtäviin remontteihin. Maaliskuussa parlamentti myös otti kantaa rekkojen enimmäismittoja ja -massoja määrittelevään direktiiviin. Niin kutsutun jättirekkaliikenteen sujuvuus Suomen ja Ruotsin välillä on tärkeää kotimaiselle metsäteollisuudelle ja siihen kytkeytyvälle yritystoiminnalle.

Vaalien vaikutukset

Venäjän hyökkäyssodan seuranta tulee periytymään Gustafssonilta Raita-aholle, mutta tulevan kirjeenvaihtajakauden kannalta hyvin keskeinen tapahtuma on luvassa Atlantin toisella laidalla.  Raita-aho tulee aloittamaan työt Brysselissä pian sen jälkeen, kun Yhdysvalloille on valittu seuraava presidentti marraskuussa.

Donald Trumpin mahdollisen toisen presidenttikauden pelätään olevan tuhoisa transatlanttisen yhteistyön ja monien kansainvälisten sopimusten kannalta. Epävakaampia aikoja voi kuitenkin olla luvassa jo kesäkuisten EU-vaalien seurauksena.

Siitähän on puhuttu paljon, että jos parlamentista tulee vaalien jälkeen oikeistolaisempi ja laitaoikeiston puolueet saavat valtaa, niin miten se tulee vaikuttamaan esimerkiksi EU:n ilmastotavoitteisiin.

EU:n yhteisen arvopohjan tulevaisuus ei ole mikään uusi teema, vaan sen nosti esille myös Hassinen elokuussa 2019, tultuaan valituksi STT:n uudeksi EU-kirjeenvaihtajaksi. Ja kuten hyvin tiedetään, niin esimerkiksi Unkarin epäsuotuisa demokratiakehitys on aiheuttanut mittavia ongelmia unionin sisällä viime vuosina.

Turkin tuntija

Entä pääseekö Raita-aho jossakin vaiheessa hyödyntämään erikoisosaamistaan? Hän on asunut Turkissa pariin otteeseen yhteensä noin kolmen vuoden ajan ja seuraa edelleen maan asioita.

Pidemmän jakson hän vietti maassa pian vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen. Tapahtuma vaikutti merkittävästi Turkin tuolloiseen sisäpolitiikkaan ja yleiseen ilmapiiriin. Raita-ahon mukaan Turkissa asuminen auttoi myös ymmärtämään sitä, miten maailmanpolitiikan tapahtumia ja esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltojen toimintaa arvioidaan länsimaiden ulkopuolella.

Tällainen globaalin etelän ja pohjoisen välinen katsantokantojen kahtiajakohan on ollut nyt esillä vaikkapa Gazan tilanteen myötä.

Raita-ahon Turkin-vuosina Eurooppaan suuntautunut maahanmuutto ja EU:n ja Turkin välisen pakolaissopimuksen hierominen olivat taajaan esillä myös suomalaismediassa. Sittemmin Turkin toiminta Naton jäsenenä on saanut runsaammin palstatilaa, ei tietysti vähiten siksi, että maan oman edun tavoittelu hidasti Suomen ja Ruotsin liittymistä puolustusliittoon.

Raita-aho ei yllättyisi, jos EU:n ja Turkin välit nousisivat taas tapetille jossakin kohtaa hänen kirjeenvaihtajakauttaan.

Turkin ja (Nato-liittolaismaa) Kreikan välit ovat jännitteiset, ja Turkin kaasunetsintäoperaatiot Välimerellä ovat hiertäneet monia EU-maita. Ehkä nuo asiat voisivat taas nousta esille.

Kiireisiä vuosia

Tulevassa kotikaupungissaan Raita-aho on vieraillut muutaman kerran jo ennen kirjeenvaihtajavalintaa, ja kuluvana vuonna hän on käynyt tutustumassa muun muassa huippukokouskäytäntöihin.

Brysselin vuosista Raita-aho povaa työntäyteisiä, mutta hän suhtautuu tulevaan innostuneesti. Vaikka Belgian kuuluisa byrokratia hieman hirvittää, hän uskoo oikean asenteen auttavan arjen järjestämisessä – onhan aiempi ulkomailla asuminen sitä paitsi kerryttänyt kokemusta byrokratian kanssa tappelemisesta myös muissa maissa.