Toimitusten perinteinen työnjako uusiksi – mediataloissa siirretään yksinkertaisten grafiikoiden tekemistä toimittajille

Toimituksen työntekijöiden perinteiset työnjaot ovat menossa uusiksi. Teknologian kehitys, automaatio, digitalisaatio ja robotisaatio mullistavat väistämättä jo lähitulevaisuudessa totutut työskentelytapamme, kirjoittaa uutisgrafiikan automatisoinnista opinnäytetyönsä tehnyt Saila Vaara.

Esimerkiksi aikaisemmin graafinen tuotanto on ollut yksinomaan toimituksen graafikoiden vastuulla. Nyt osa isoista mediataloista alkanut siirtää toimittajille vastuuta yksinkertaisimpien grafiikoiden tekemisestä omaan juttuaiheeseensa liittyen.

Median muodot ja ansaintamallit uudistuvat nopeaa vauhtia ja automaation mahdollisuuksia on toimituksissakin ryhdytty hyödyntämään entistä enemmän.

Siirrettäänkö työtä ylikuormitetulta työntekijältä toiselle?

Suomalaisissakin mediataloissa on ollut käytössä ja on parhaillaan kehitteillä työkaluja, joiden avulla toimittajat pystyvät jatkossa itse luomaan juttuihinsa simppelit tilastolliset kuvaajat. Työkalujen tarkoituksena on vapauttaa graafikoiden aikaa monimutkaisempien graafisten esitysten luomiseen.

Myös STT:ssä on testattu grafiikoiden tekemistä helpottamaan suunniteltuja työkaluja, mutta ne eivät ole tällä hetkellä aktiivisessa käytössä. Lehtikuva / Emmi Korhonen

Työkalut sisältävät graafiikoiden luomisprosessia yksinkertaistavia ominaisuuksia. Niissä voidaan esimerkiksi luoda automaattisesti lehden ulkoasun mukaista grafiikkaa. Toinen työkalujen aikaa säästävä ominaisuus on niillä luotujen grafiikoiden soveltuminen suoraan sekä printti- että nettikäyttöön.

Työkaluja kehittävissä mediataloissa ollaan oikeilla jäljillä, mutta ollaanko siellä tarpeeksi kunnianhimoisia? Työkalun pääasiallisena hyötynä tuntuu olevan työn siirtäminen yhdeltä ylikuormitetulta toimituksen työntekijältä toiselle.

Faktoihin perustuva uutisointi vaatii toimittajalta kykyä tulkita tilastoja

Automaatiotyökalujen polttoainetta ovat jutun taustoituksessa tai graafisten esitysten pohjana käytettävät data-aineistot. Niiden avulla toimittaja voi joko etsiä vastausta johonkin tiettyyn kysymykseen tai jokin data-aineisto on itsessään voinut herättää kysymyksiä, joita olisi kiinnostavaa tutkia tarkemmin.

Suurista datamääristä on esimerkiksi datan visualisoinnin avulla mahdollista löytää toistuvaisuuksia tai kaavamaisuuksia, joita paljas ihmissilmä ei muutoin kykenisi huomaamaan. Oikeanlainen tilastollinen käppyrä paljastaa armottomasti pienenkin poikkeaman kymmeniä tai jopa satoja vuosia kattavalla aikajanalla. Ja kaikki tämä voi tapahtua sekunneissa.

Data-aineistojen hyödyntäminen täysimittaisesti luo omat haasteensa myös meille toimittajille. Luotettavien johtopäätösten tekeminen aineistojen pohjalta vaatii paitsi aiheen tarkkaa taustoitusta, myös kykyä lukea ja tulkita tilastoja. Tästä syystä meidän pitäisikin harjaannuttaa uudenlaista datajournalistista ajattelua sekä päivittää vähintäänkin taulukkolaskentaohjelmien ja tilastomatematiikan osaamistamme. Vain siten pystymme tarjoamaan lukijoillemme faktoihin pohjautuvaa uutisointia.

Saila Vaara

Kirjoittaja opiskelee journalismia Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa ja toteutti uutisgrafiikan automatisointiin liittyvän opinnäytetyönsä syksyllä 2017 STT:n toimeksiantona.

 Lisätietoa STT:n grafiikkapalvelusta

STT tekee oppilaitosyhteistyötä muun muassa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyöhön kuuluu vierailuluentoja ja opinnäytetöiden toimeksiantoja. Jos oppilaitoksesi on kiinnostunut yhteistyöstä tai kaipaat opinnäytetyöllesi aihetta, ole yhteydessä uutiskehittäjä Maija Paikkalaan, maija.paikkala(at)stt.fi.