Avatar photo

5. marraskuuta 2018

Kumppaniesittelyssä Namia: ”Koneoppiminen muuttaa yhtä lailla journalistien ja ohjelmoijien työtä”

Tässä sarjassa esitellään eri tahoja, joiden kanssa Suomen Tietotoimisto tekee yhteistyötä. Sarjan ensimmäisessä osassa ääneen pääsee uutistoimiston pitkäaikaisen kehityskumppanin, ohjelmistoyhtiö Namian toimitusjohtaja Niko Myllynen.

Lehtikuva / Emmi Korhonen

.

Valmiita uutisia kirjoittavia tietokoneohjelmia ja algoritmeja sekä toimitustyön rutiinivaiheita sujuvoittavia työkaluja. Tämäntyyppiset innovaatiot ovat jo arkea monissa toimituksissa, ja uusia kehitetään koko ajan.

Mediataloissa kannattaisi kuitenkin pitää mielessä, että uusi teknologia ei tarkoita vain työkalujen kehittämistä, vaan tarjoaa mahdollisuuksia liiketoimintamallien päivittämiseen, sanoo ohjelmistoyhtiö Namian toimitusjohtaja Niko Myllynen.

”Sen sijaan että mietittäisiin vain yksittäisen journalistin työn automatisoimista, pitäisi pohtia myös kokonaisuutena sitä, miten sisältöjä jatkossa tuotetaan ja kulutetaan.”

Myllysen mukaan tekoäly ja koneoppiminen antavat eväät toimialan murrosvaiheen ylittämiseen, mutta vain siinä tapauksessa, että muutokseen herätään riittävän aikaisin.

STT-yhteistyöllä työkaluja asiakasmedioille

Suomen Tietotoimisto ja Namia ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Yhteisiä projekteja ovat esimerkiksi rikos- ja oikeusprosessien seurantaan tarkoitettu STT Vainu sekä STT Tarkkailija, jonka avulla seurataan uutisten läpimenoa asiakasmedioissa. Viime aikoina työn alla on ollut uutena hankkeena verkkosivujen seurantaan tarkoitettu STT Pikkulintu, jota esitellään pian Mediapäivä 2018 -tapahtumassa.

Myllysen mukaan Namian perustajilla oli jo entuudestaan paljon kokemusta media-alalta, ja kertyneiden kokemusten ja vahvuuksien myötä yritys päätti keskittyä tälle toimialalle. Siitäkin huolimatta, että perinteisten mediatoimijoiden tiedettiin painivan monien haasteiden kanssa.

Lehtikuva / Emmi Korhonen

.

”Tiedostimme, että media on murroksessa ja tällä markkinalla kukkaron nyörit pysyvät aika visusti kiinni ja investoinnit ovat hyvin harkittuja. Toisaalta näimme isona mahdollisuutena sen, jos voisimme auttaa mediaa murroksesta yli, koska kovin monia sellaisia toimijoita ei ole olemassa.”

Vastaavasti myös STT haluaa olla suomalaisille medioille keskeinen murrosvaiheen kumppani, sanoo liiketoimintapäällikkö Pihla Lehmusjoki.

”Uutistoimiston roolina on tukea kansallista mediakenttää. On luontevaa, että me kehitämme sellaisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät tasapuolisesti erilaisia ja erikokoisia mediayhtiöitä.”

Lue lisää siitä, miksi STT panostaa tekoälyn kehittämiseen

Vaikka globaalit teknologiajätit toimivat kehityksen vetureina, pienille ohjelmistoyhtiöille riittää elintilaa, Myllynen sanoo.

”Me emme ole se taho, joka kehittää kaikkein uusimpia teknologioita, mutta toisaalta pystymme pienenä toimijana ketterästi ja nopeasti omaksumaan ne teknologiat ja soveltamaan niitä asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin.”

Arkkitehtejä vai muurareita?

Pitkän aikavälin näkymä on se, että journalistien ammatillinen rooli ja työnkuva muuttuvat ratkaisevasti, Myllynen uskoo.

”Sen sijaan, että toimittajat etsisivät uutisaiheita ja kirjoittaisivat niitä manuaalisesti, he kouluttavat koneita tekemään sitä työtä ja hienosäätävät niitä koneita työskentelemään paremmin.”

Lehtikuva / Martti Kainulainen

.

Vaikka media synnyttää nytkin puheenaiheita, eri teknologiat ja laajamittainen datan läpikäyminen tulevat helpottamaan uusien ilmiöiden tunnistamista.

”Näin yleisölle voidaan tarjota uutisia aiheista, jotka heitä kiinnostavat – ilman, että he ehkä vielä tietävät itsekään niitä kaipaavansa.”

Myllynen arvioi, että toimittajien lailla myös hänen oma ammattikuntansa on suurten muutosten äärellä.

”Se, miten verkkopalveluja rakennetaan nyt ja miten ne tehdään tulevaisuudessa, tulee muuttumaan ratkaisevasti. Jo viidenkin vuoden aikajänteellä näitä palveluja rakennetaan koneoppimisen kautta käden käänteessä, ja ne taidot mitä siihen tarvitaan, ovat aika erilaisia kuin mitä perinteisesti on käytetty.”

”Tilanne on täysin rinnastettava journalismiin: kuka tai mikä tekee työt ja rakentaa varsinaisen lopputuotteen, ollaanko arkkitehtejä vai muurareita.”