Kuva voi valehdella enemmän kuin tuhat sanaa – näin varmistat kuvan aitouden

Kuvat ja videot antavat niin toimittajalle kuin yleisölle mahdollisuuden nähdä tapahtumia paikalla olevien silmin. Joskus kuvamateriaali kuitenkin on manipuloitua tai se esitetään väärässä asiayhteydessä.

Esimerkiksi Brysselin terrori-iskujen jälkeen internetissä alkoi kiertää kaksi videota, joiden väitettiin olevan iskun kohteeksi joutuneelta metroasemalta. Videot kuitenkin olivat vuodelta 2011. Toinen niistä oli Moskovan lentokentältä ja toinen Valko-Venäjän pääkaupungista Minskistä.

Lähteiden asettamat ansat voi kuitenkin useimmiten välttää tutkimalla tarkemmin itse lähdettä ja kuvasisältöä. Some-lähteen aitouden varmistamiseen löydät vinkit aiemmasta kirjoituksestamme:

Miten varmistaa some-lähteen luotettavuus?

Kuvan ja videon luotettavuuden tarkastelu vie tutkimaan kuvan alkuperää, kuvan metatietoja ja sisältöä.

1. Vahvista kuvan alkuperä

Kuvien muita julkaisuyhteyksiä voi etsiä esimerkiksi Googlen kuvahaulla. Hakuun voi ladata joko itse kuvan tai linkin siihen. Toinen tunnettu käänteisen kuvahaun palvelun on Tineye.

Youtube-videot voi hauassa järjestää niiden latausajan mukaan. Haun voi tehdä esimerkiksi aiheeseen liittyvän asiasanan tai paikan mukaan. Videon näyttökuvalla voi myös tehdä käänteisen kuvahaun ja etsiä aikaisinta julkaisua sitä kautta.

Mitä suurempi kuva on resoluutioltaan tai kooltaan sitä todennäköisemmin se on alkuperäinen kuva. Googlen kuvahaussa kuvan koko näkyy kunkin kuvan vieressä.

Kuvan alkuperää kannattaa tarkastella myös sen julkaisijan kautta. Jos lähde ei ole aito, tuskin hänen julkaisemansa kuva tai videokaan on aivan sitä, mitä lähde sen väittää olevan. Lähteen aitouteen liittyviä vinkkejä löydät aiemmasta tekstistämme.

2. Tarkista metatiedot

Ensimmäisenä kannattaa tarkistaa kuvan tai videon metatiedot. Tietoja saa tarkasteltua tallentamalla kuvan koneelle ja tutkimalla sen ominaisuuksia. Jotkut kuvankäsittelyohjelmat näyttävät enemmän tietoja kuvasta, joten kuva kannattaa avata sellaiseen. Metatietoja voi katsoa myös nettipalveluiden (esim. Exifdata) avulla. Tällöin riittää suora linkki kuvaan.

Metatietojen määrä riippuu siitä, mitä tietoja kuvalle on alun perin annettu ja missä se on julkaistu. Monet sosiaalisen median palvelut riisuvat kuvista suurimman osan metatiedoista.

3. Syvenny kuvan sisältöön

Voiko kuva olla otettu sieltä, mistä sen väitetään olevan? Voiko lähde olla siellä, mistä väittää kuvan olevan?

Tutki esimerkiksi seuraavia asioita:

• Onko vuorokaudenaika oikea?
• Onko säätila oikea suhteessa väitettyyn kuvanottohetkeen? Onko kuva hirmumyrskyalueelta aito, tai onko videolle tallentunut pallosalama todellinen? Säätä voi tutkailla lukuisista sääpalveluista, mm. Wolfram Alphasta.
• Näkyykö kuvassa esimerkiksi kasvillisuutta, rekisterikilpiä tai yritysten kylttejä, jotka voisivat kertoa kuvanottopaikasta?
• Sopiiko kuvassa olevien ihmisten vaatetus kerrottuun kuvanottoyhteyteen?

Lisää vinkkejä kuvien ja videoiden aitouden varmistamiseen tarjoaa mm. Verification Handbook.