Lehtikuva 70 vuotta: Kotimaisen muodin esittelijä

Uutiskuvaus on ollut kautta vuosikymmenten Lehtikuvan liiketoiminnan selkäranka. Yhtiö toimi pitkään etupäässä uutiskuvauksen alalla, ennen kuin muun muassa arkistokuvien myynnistä ja kuvituskuvauksista tuli merkittävämpi osa liiketoimintaa, kerrotaan Risto Jussilan kirjasessa ”Ei sanaa ilman kuvaa – Lehtikuva Oy:n kuusi vuosikymmentä” (2011).

Suomen Tietotoimisto osti Lehtikuvan vuonna 2010. Lehtikuvan sulautuminen osaksi uutistoimistoa vahvisti uutiskuvauksen roolia entisestään, vaikka esimerkiksi henkilö- ja yrityskuvaukset kuuluvat myös STT:n palveluvalikoimaan. Kaikki Lehtikuvan takavuosikymmeninä tarjoamat palvelut eivät kuitenkaan ole säilyneet nykypäivään – yksi esimerkki tällaisista palveluista on muotikuvaukset.

Vaateteollisuuden nousun aika

Lehtikuva perustettiin vuonna 1951, kuten blogisarjan avauksessa kerrottiin. Tänä päivänä 1950-luku muistetaan ajanjaksona, jolloin Suomi vaurastui ja kansainvälistyi nopeasti.

Sotavuosien jäätyä taakse muun muassa kotimainen tekstiili- ja vaatetusala kasvoi vauhdilla. Tuotantolaitoksiin palkattiin lisää väkeä, ja esimerkiksi vuonna 1956 ala työllisti yli 40 000 ihmistä. Vuotta myöhemmin Suomen ulkomaankauppaa vapautettiin tiukasta säännöstelystä, ja kauppa- ja tullisopimukset avasivat uusia ovia tekstiilien tuonnille ja viennille.

Lehtikuvan kuva-arkistoa tutkimalla huomaa, että 1950-luvun jälkipuoliskolla yhtiön kuvaajat ovat vierailleet erilaisissa muotinäytöksissä. Esimerkiksi vuonna 1957 Pan American Airlines ja Kappa-Keskus järjestivät yhteistyössä muotinäytöksen Seutulan lentoasemalla. Muodin uusia virtauksia esiteltiin niin lentokoneen edessä kuin sen matkustamossakin.

Sittemmin kansalliseksi design-ikoniksi nousseen Marimekon vaatteet ja perustaja Armi Ratia on ikuistettu Lehtikuvan kuvaajien toimesta useita kertoja jo 1950-luvulla. Marimekko oli saanut alkunsa samana vuonna kuin Lehtikuvakin.

Lehtikuva on 1950-luvun lopulla järjestellyt mahdollisesti myös itse joitakin muotikuvauksia. Monien vanhojen kuvien saatetiedot ovat kuitenkin sen verran puutteellisia, että täyttä varmuutta asiasta on vaikea saada.

Muotikuvia maastossa ja studiolla

Lehtikuvan osalta suomalaisen muodin kuvaaminen pääsi kunnolla vauhtiin 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin Suomen tekstiili- ja vaatetusala oli voimissaan.

Muotikuvauksia toteutettiin eri ympäristöissä ja usein ulkona. Sisäkuvauksissa palveli Lehtikuvan oma erillinen studio, joka toimi pitkään Helsingissä. Samaisella studiolla järjestettiin kuvauksia myös muiden toimialojen yritysten ja esimerkiksi aikakauslehtien tarpeisiin. Vain Lehtikuvan tuoreempaa tuotantoa tunteville voikin tulla yllätyksenä, että studiokuvaus oli takavuosikymmeninä hyvin merkittävä osa yhtiön kokonaisliiketoimintaa.

Tekstiiliteollisuusmuseon historiakatsauksen mukaan vielä vuonna 1979 Suomessa käytetyistä tekstiileistä 50 prosenttia ja vaatteista 80 prosenttia oli kotimaisia. Kilpailu halpatuonnin kanssa alkoi kuitenkin kiihtyä ja kotimainen tekstiilituotanto pienentyä. Koneiden automatisointi ja idänkaupan hyytyminen Neuvostoliiton romahdettua kurittivat alaa.

Kotimaisilla muotifirmoilla ei ollut enää entisenlaista tarvetta Lehtikuvan järjestämille muotikuvauksille. Kuvatoimiston omat muotikuvaukset ovatkin tämän päivän katsannossa yksi historiaan jääneistä vaiheista yrityksen vuosikymmeniä kestäneen taipaleen varrelta. Kuvien tenhoa se ei toki vähennä, ehkä jopa päinvastoin.

.

Lehtikuvan perustamisen 70-vuotisjuhlavuoden merkeissä STT:n kotisivujen blogissa julkaistaan kuluvan vuoden aikana kuvatoimiston historiaan liittyviä blogikirjoituksia. Voit tutustua sarjan aiempiin osiin klikkaamalla tästä. Marraskuussa Päivälehden Museossa Helsingissä aukeaa Lehtikuvan juhlanäyttely.