Lehtikuva 70 vuotta: Vanhojen valokuvien tunnistaminen haastaa ja tyydyttää nostalgiannälkää

Tuntematon kuvaaja, unohduksiin painunut kuvauspaikka, puuttuva selite kuvauskohteesta – Lehtikuvan filmiarkistosta löytyy tuhansia ruutuja, joiden yhteydestä puuttuu varsin keskeisiä saatetietoja. Takavuosikymmeninä käytännöt kuvien saatetietojen täydentämisen suhteen olivat kovin erilaisia kuin nyt digiaikana. Onnistunut valokuva on toki onnistunut kuva ilman täydellisiä taustatietojakin, ja niinpä Lehtikuvassa on vuosien saatossa digitoitu lukemattomia hieman puutteellisinkin tiedoin varustettuja kuvia.

Kuvien käyttömahdollisuudet toki paranevat, jos saatetiedot ovat kunnossa. Lehtikuva onkin usean vuoden ajan turvautunut joukkoistamiseen vanhojen kuvien tietojen täydentämiseksi. Vanhojen kuvien tietojen ja taustojen perään kysellään noin kerran viikossa Facebookin tilillä Lehtikuvan vanhat kuvat, tunnistatko?. Vaikka Lehtikuvan hallusta löytyy myös ennen yhtiön perustamisvuotta 1951 otettuja kuvia, niin sosiaalisessa mediassa arvuuttelun kohteena olevat kuvat ovat pääosin 1950–1980-lukujen satoa.

Ei sentään pakkomielteistä

Lehtikuvan vanhat kuvat -tiliä seuraava Jonne Kivinen on mukana useammassakin Facebook-ryhmässä, joiden keskiössä ovat vanhat valokuvat. Häntä kiinnostavat ennen muuta pääkaupungista menneinä vuosikymmeninä otetut kuvat ja tuntemattomaksi jääneiden kuvauspaikkojen selvittäminen.

Jos jossakin vanhojen valokuvien ryhmässä julkaistaan päivällä kuva, jonka miljööstä ei ole tarkkaa tietoa, Kivinen saattaa tarttua heti selvitystyöhön. Ja palata aiheeseen uudestaan illalla, jos oikea vastaus ei heti selviä, eikä kukaan muukaan sitä ole päivän aikana löytänyt.

Tutkimustyössä Kivistä auttavat digitaalisten lähteiden lisäksi muun muassa kirjat, joissa on vanhoja kuvia Helsingistä. Vuosien aikana niitä on kertynyt hänen omaankin kirjahyllyynsä. Kivisen mukaan kyseessä on kuitenkin puhdas harrastus.

Välillä on pakko nostaa kädet pystyyn, sillä en voi töidenkään vuoksi viettää koko päivää etsimässä vastauksia kuvakysymyksiin. En ole hirveän pakkomielteiseksi onnistunut tässäkään asiassa tulemaan.

Jonne Kivinen

Eletty elämä auttaa

Kivinen on syntynyt Helsingissä, ja hän asuu kaupungissa nytkin. Hänen mukaansa on silti sattumankauppaa, että kotikaupungin kadut ja kuviin ikuistettu historia alkoivat jossakin vaiheessa kiinnostaa häntä enemmän.

Kai se on jonkinlaista nostalgiaa, vaikken ole itse niin vanha, että olisin monia vanhoissa kuvia näkyviä asioita itse kokenut ja elänyt.

Joanna Maltzeff taas kertoo, että hänelle kuvien taustojen selvittäminen liittyy ammatilliseen kutsumukseen. Maltzeff on työskennellyt aikanaan myös Lehtikuvassa, ensin arkistovirkailijana ja myöhemmin editoijana. Nykyään hän on vapaa tutkija.

Maltzeff seuraa Kivisen lailla useita sosiaalisen median valokuvaryhmiä. Hän pitää vanhoihin kuviin liittyvien johtolankojen selvittelyä mielenkiintoisena haasteena, jossa auttaa muun muassa hyvä kokonaiskäsitys erilaisten kotimaisten kuva-arkistojen sisällöstä.

Aktiivisuus Lehtikuvan-tilillä liittyy myös auttamisen haluun. Haluan auttaa tunnistamisessa ja antaa tietoni käytettäväksi.

Joanna Maltzeff

Tutkija ei tukeudu yksin työelämän oppeihin kuvien taustoihin syventyessään. Maltzeffin mukaan kuviin on helpompi lisätä tietoja, jos ne ovat peräisin niiltä vuosilta, kun hän on itse ollut lapsi, teini tai nuori aikuinen.

Eletty elämä auttaa. Ja koska olen asunut pääkaupunkiseudulla koko elämäni, niin tunnistan paremmin täällä otettuja kuvia kuin vaikka maaseudulla otettuja.

Monen sortin muistelijoita

Sosiaalisen median kuvantunnistusryhmissä pääsevät ääneen monenlaiset ihmiset: alan ammattilaiset, kuvista innostuneet harrastajat, vanhojen autojen harrastajien kaltaiset rajatun aihepiirin tietäjät sekä satunnaisesti sivuille eksyvät arvailijat.

Ryhmiä seuratessaan Maltzeff on pannut merkille, että ihmiset muistavat helposti asioita eri tavoin.

On vain inhimillistä, että asioita muistetaan välillä väärin. Työssäni olen huomannut, että valokuvaajatkaan eivät aina muista asioita oikein vuosien jälkeen.

Joanna Maltzeff

Hän ei itse lähde ”kauhean heppoisesti arvailemaan” kuvien taustoja, vaan tutkii kuvia ja lähteitä mieluummin huolella ennen kuin esittää näkemyksiään muille.

Vaikka joukkoistamisen kautta tapahtuvassa tietojen selvittelyssä on riskinsä, Maltzeff pitää Facebookia periaatteessa hyvänä kanavana kerätä tietoa menneistä vuosikymmenistä ja vanhoista kuvatallenteista.

Ihmiset, varsinkin eläkkeelle jääneet, selkeästi mielellään muistelevat menneitä. Olen kyllä vähän harmissani siitä, että ne muistot usein jäävät sinne palveluun, eivätkä tallennu jonkun ”muistiorganisaation” tietokantaan.

Tunnistettavaa eri aihepiireistä

Lehtikuvan vanhat kuvat -tilin kautta kerättyjä tietoja ei yleensä täydennellä yksittäisten Facebook-kommenttien perusteella, vaan tietoja pyritään tarkistamaan useista lähteistä. Tapauskohtaista harkintaa toki käytetään. Välillä käy esimerkiksi niin, että tilillä julkaistuja kuvia käyvät kommentoimassa niissä itse esiintyvät ihmiset, jolloin heidän muisteloillaan on luonnollisesti erilainen painoarvo kuin yksittäisillä ulkopuolisten esittämillä kommenteilla.

Lehtikuvan tilillä tapahtuvassa arvuuttelussa on ennen muuta kyse yrityksen pitkän historian vaalimisesta ja takavuosien kuvaajien töiden esille nostamisesta. Vaikka kuvat olisivat hienoja sellaisenaankin, kontekstointi ja puutteellisten tietojen täydentäminen antaa niille lisäarvoa myös dokumentaarisessa mielessä.

Julkaistavia kuvia valittaessa huomioidaan ihmisten erilaiset kiinnostuksen kohteet: Siksi tilillä kysellään joskus kaupunkikuvien kuvauspaikkoja, seuraavalla kerralla unholaan painuneita takavuosien urheilijatähtiä tai vaikkapa vanhojen designesineiden nimiä. Kaikki kuvamysteerit eivät joukkoistamisen avulla ratkea, mutta arvuuttelu voi silti tuottaa iloa seuraajille.

.

Lehtikuvan perustamisen 70-vuotisjuhlavuoden merkeissä STT:n kotisivujen blogissa julkaistaan kuluvan vuoden aikana kuvatoimiston historiaan liittyviä blogikirjoituksia. Sarjan aiempiin osiin voit tutustua oheisten linkkipainikkeiden kautta. Marraskuussa Päivälehden Museossa Helsingissä aukeaa Lehtikuvan juhlanäyttely.

.

.