Lokakuun kuukauden jutussa kansanedustajat avautuivat kyselyssä työpaikkakiusaamisesta

STT kysyi lokakuussa kansanedustajilta, ovatko he kokeneet tai havainneet kiusaamista työpaikallaan eduskunnassa. Lehtikuva / Vesa Moilanen

Lokakuussa STT kartoitti työpaikkailmapiiriä suomalaisen yhteiskunnan vallan huipulla, eduskunnassa. Ajatus kypsyi toimittaja Jecaterina Mantsisen mielessä arkisesta huomiosta.

– Huomasin somessa, että kansanedustajien kesken oli sellaista kielenkäyttöä, mitä tavallisella työpaikalla ei hyväksyttäisi ainakaan ilman seurauksia, Mantsinen sanoo.

Selvitystavaksi valikoitui sähköpostikysely.

– Sähköisellä, kohdennetulla kyselyllä on helppo tavoittaa suuri joukko ihmisiä. Se antaa vastaajille myös mahdollisuuden kommentoida halutessaan anonyymisti aiheita, jotka ovat herkkiä tai arkaluontoisia, STT:n suunnitteleva uutispäällikkö Janne Huuskonen sanoo.

STT lähetti kaikille 200 kansanedustajalle kyselyn työpaikkakiusaamisesta eduskunnassa. Vastausaikaa oli viikko ja vastaukset annettiin nimettömänä. Yhteensä 65 kansanedustajaa vastasi kyselyyn.

Kyselyssä kysyttiin, onko kansanedustaja itse kohdannut kiusaamista, missä asemassa kiusaaja oli, onko edustaja havainnut muihin kohdistuvaa kiusaamista ja onko hän itse kiusannut.
Avoimessa vastauksessa sai omin sanoin kertoa kokemastaan tai havaitsemastaan kiusaamisesta. Halutessaan kyselyssä sai ilmoittaa nimensä haastattelua varten. STT ei pyytänyt kyselyssä mainitsemaan puolueita tai kiusaajia nimeltä.

Kaikkiaan 65 kansanedustajaa vastasi STT:n kyselyyn kiusaamiskokemuksista. Lehtikuva / Vesa Moilanen

STT:n kyselyn perusteella moni kansaedustaja on kokenut tai todistanut työpaikkakiusaamista. Kiusaamisen kohteeksi kertoi joutuneensa 18 kansanedustajaa, joista viisi useammin kuin kerran. Kiusatuista 13 oli naisia ja neljä miehiä. Yksi vastaaja ei ollut kertonut sukupuoltaan. Kollegaan kohdistuvaa kiusaamista kertoi havainneensa yhteensä 24 kansanedustajaa.

Useimmiten kiusaaminen oli vastaajien mukaan huhujen tai valheellisten tietojen levittämistä. Kiusaamista havainneet edustajat kertoivat myös muun muassa vähättelystä, naureskelusta ja tervehtimättä jättämisestä. Kyselyn mukaan eduskunnassa työpaikkakiusaaja on tavallisesti toinen kansanedustaja, useammin toisesta kuin omasta puolueesta.

Toisaalta kyselyssä ja haastatteluissa kävi ilmi myös se, ettei useilla edustajilla ole monenkaan kauden jälkeen muuta kuin hyvää sanottavaa työyhteisöstään ja eduskunnan ilmapiiristä. Jotkut myös kokivat, ettei kiusaaminen ole todellinen ongelma. He epäilivät osan vain loukkaantuvan kritiikistä.
Kyselyn lisäksi STT haastatteli edustajia myös puhelimitse.

Kiusaamista havainneet kansan edustajat kertoivat myös muun muassa vähättelystä, naureskelusta ja tervehtimättä jättämisestä. Lehtikuva / Vesa Moilanen

STT haastatteli myös eduskunnan puhemiestä Paula Risikkoa, joka piti eduskunnassa paljastuneita kiusaamiskokemuksia pysäyttävinä. Risikko viittasi STT:n kyselyyn sekä eduskunnan aiempaan, omaan tasa-arvokyselyyn. Risikon mukaan eduskunnassa on jo aloitettu toimet epäasiallisen käytöksen ja häirinnän estämiseksi.

Kuukauden juttu -sarjassa nostamme STT:n edellisen kuukauden tuotannosta esiin yhden kiinnostavan jutun ja päästämme sen tekijät kertomaan uutisen syntyvaiheista.

Lue juttu kansanedustajien kokemasta kiusaamisesta

Lue, millaista on uutiskuvaajan työ eduskunnassa