Keitä ne on ne sankarit? Useimmiten miehiä myös STT:n Merkkipäiväpalvelussa, mutta tähän haluamme muutoksen

Ritva Viljanen, Riitta-Liisa Roponen, Wilma Schlizewski, Liisamaija Laaksonen-Kaitue… hetkinen, onko nimilistassa jotain kummallista?

STT:n Merkkipäiväpalvelun tuottajana kerään työkseni kuukausittain listoja tunnetuista suomalaisista syntymäpäiväsankareista, joista teemme haastatteluja. Toukokuun ennakkolista alkoi kuitenkin kuulostaa erikoiselta. Onko merkkipäivälistalla poikkeuksellisen paljon naisia?

Grafiikka: STT / Maija Korpinen

Tarkemmin listaa tutkittuani huomasin, että ei ole. Niitä on puolet. Niin kuin pitääkin olla.

Epätasa-arvo paljastuu tutkittaessa

Katja Kettu täytti huhtikuussa 40. Lehtikuva / Jussi Nukari

Harmi kyllä, sukupuolten välinen epätasa-arvo näkyy myös STT:n Merkkipäiväpalvelussa. Tämä selviää tilastoista: Puolentoista vuoden ajanjaksolla muutamana kuukautena päästään tasoihin, mutta suurimman osan aikaa toteutuneista jutuista naisten haastattelut ovat selvästi vähemmistössä (lopulta myös toukokuun toteutuvissa haastatteluissa miehiä oli naisia enemmän.)

Joukossa on myös kuukausi, jolloin naisia on yksi kymmenestä.  Yhteiskunnan näkyvimmillä paikoilla naisten osuus on edelleen pieni. On tavallaan loogista, että tämä näkyy myös Merkkipäiväpalvelussa.

Merkkipäiväjuttuja tehdään kuitenkin erilaisilta elämän osa-alueilta, joilta kaiken järjen mukaan pitäisi löytyä sekä naisia että miehiä: Mukana on yritysjohtajien lisäksi esimerkiksi kirjailijoita, näyttelijöitä ja muita eri alojen taitelijoita. On tutkijoita, järjestöaktiiveja, urheilijoita sekä poliitikkoja. Keräämme synttäritietoja muun muassa STT:n Mediapankista, eri medioiden henkilöhaastatteluista ja useista muista lähteistä.

Menneisyydessä vielä enemmän miehiä

Alexander Stubb juhli huhtikuun alussa 50-vuotissynttäreitään. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Mitä kauemmas menneisyyteen katsotaan, sitä enemmän miesvaltaisuus korostuu. Viime vuonna synttärisankarimiesten keski-ikä oli 65 ja naisten 61. Kun sankarit nuortuvat, myös naisia on mukana enemmän. Tämän ja viime vuoden 40-vuotishaastatteluista jo puolet kertoi naisista.

Kertooko tämä siitä, että yhteiskunta kehittyy tasa-arvoisempaan suuntaan? Vai kertooko se ikääntyvän naisen muuttumisesta näkymättömäksi? Hiljattain eräs nainen kieltäytyi merkkipäivähaastattelusta, koska tämän työnantajan mielestä ikää ei kannata korostaa julkisuudessa, kun ”mielikuva hänestä on nuorempi”.

Moni haluaa parantaa sukupuolivinoumaa

Helsingin Sanomat linjasi naistenpäivänä sitoutuvansa edistämään tasa-arvoa jutuissaan. Wikipediassa puolestaan on menossa kilpailu, jonka tavoitteena on kasvattaa naisten osuutta henkilöartikkeissa. New York Times on ryhtynyt kirjoittamaan jälkikäteen muistokirjoituksia, joiden kohteena on muitakin kuin valkoisia miehiä.

Myös me STT:llä lupaamme kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että merkkipäivähaastatteluissa esiintyisi tasapuolisesti naisia ja miehiä eri ikäluokista.

Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Kenen merkkipäivähaastattelun me olemme unohtaneet kirjoittaa? Millaisista sankareista sinä kaipaisit haastatteluja? Ota yhteyttä merkkipaivat@stt.fi

Kirjoittaja @PauliinaPietilä on STT:n Merkkipäiväpalvelun tuottaja.

Tutustu Merkkipäiväpalveluun

Millainen on hyvä henkilöjuttu? Lue vinkkimme.