Katse hypetyksen taakse – miksi STT tekee uutisrobotiikkaa ja panostaa tekoälyyn?

Tekoäly on coolia. Uuden tekeminen on innostavaa.

Nämä eivät kuitenkaan riitä perustelemaan uutisrobotiikan kehittämistä. STT:llä uutisrobotiikan kehittämisen taustalla on niin työelämän perustavanlaatuiseen muutokseen kuin tekniikan mahdollisuuksiin liittyviä syitä. Avasimme hieman, miksi me teemme uutisrobotiikkaa ja panostamme tekoälyn hyödyntämiseen.

Tutustu STT:n uutisrobotiikkaprojekteihin

1. Automaatio tulee kaikkialle

Työtä automatisoidaan kaikilla aloilla: tehdastyöstä tietotyöhön. Myös journalistinen työprosessi sisältää paljon asioita, joita voidaan automatisoida ja tehdä tehokkaammin koneiden avulla. Olisi sulaa hulluuttaa, jos jättäytyisimme sivuun tästä kehityksestä ja uskoisimme voivamme tuottaa kaikki työn vaiheet paremmin ihmisvoimin.

Myös tekoälyn hyödyntäminen on megatrendi, mistä mediayritystenkään ei kannata jättäytyä sivuun. Antti Merilehto toteaa kirjassaan Tekoäly – matkaopas johtajalle, ettei voi suositella yhdellekään yritykselle sivustakatsojan roolia tekoälykehityksessä. Osa automatisoinnista hyödyntää tekoälyteknologiaa, osa yksinkertaisempia teknisiä komponentteja.

2. Ammattitaito arvoonsa

Robotiikkaprojektien tavoitteena ei useinkaan ole korvata ihmistä kokonaan. Uutisrobotiikan pioneerina tunnettu uutistoimisto AP kertoo, että heidän tekstirobotiikkaprojektinsa ensisijainen tavoite oli vapauttaa toimittajien aikaa muuhun. Ja näin tapahtui.

Robotiikka vapauttaa toimittajia tekemään sitä, mikä on heidän ammattitaitonsa ytimessä. Kysymään ja kyseenalaistamaan. Luomaan konteksteja. Etsimään erilaisia näkökulmia. Keräämään taustatietoa.

Parhaimmillaan syntyy hedelmällinen yhteistyö, jossa kone ja ihminen täydentävät toisiaan. Robotin kirjoittaessa toimittajalle perusfaktat uutispohjaan toimittaja haastattelee asiantuntijaa ja täydentää tämän kommentit uutiseen.

3. Uutta tietoa, uusia näkökulmia

Usein automatisointiin liittyvät työkalut paitsi korvaavat ihmistä jossakin työprosessin osassa, myös luovat jotakin uutta.

Esimerkiksi verkkosivujen seurantaan tarkoitettu STT Pikkulintu helpottaa kansalaisaloitteiden ja sähkökatkotilanteen seurantaa. Samalla se kuitenkin mahdollistaa myös monen sellaisen sivun ja tiedon seurannan, johon ei ole aiemmin ollut aikaa. Lisäksi osa Pikkulinnun hälytyksistä osoittautuu turhiksi, mutta ne pitää kuitenkin tarkistaa. Esimerkiksi ulkomaisen median sivulla oleva Suomi-maininta voi osoittautua uutiseksi, joka meillä Suomessa on jo tiedossa. Toisaalta se voi olla myös esimerkiksi Suomen presidentin haastattelu, jossa hän puhuu asioista, joista ei ole suomalaismedialle puhunut.

4. Jokaisen ei kannata tehdä itse

Mutta miksi juuri STT? Koska STT yhdistää erityisesti uutismedian toimijoita.

Uutistoimitusten työprosessit ovat hyvin samankaltaisia, joten automatisointitarpeetkin ovat yhteneviä. Ei ole järkevää, että jokainen laittaa saman kehityspanoksen saadakseen saman lopputuloksen. Työtä on luontevaa keskittää ja miettiä yhdessä.

Miksi STT sitten tähtää niin korkealle? Miksi esim. Scoopmatic-tekstirobotiikkaprojektissa ei vain luoda tekstikatkelmien ja sääntöjen pohjalta toimivaa jääkiekkorobottia? Innovatiivisiin projekteihinhan liittyy aina riski, että haluttua lopputulosta ei saavutetakaan täysin.

Kuten edellä todettiin, ei mediatalojen kannata tehdä jokaisen samaa asiaa. STT:n ei siten kannata lähteä tekemään sitä, jonka muut ovat jo tehneet, vaan ottaa askel eteenpäin.

Lue STT:n kehittäjätiimin viisi vinkkiä onnistuneeseen projektiin

Maija Paikkala

Kirjoittaja vastaa STT:n uutisrobotiikkahankkeista. Hän on kirjoittanut aiemmin mm. uutisrobotiikan hyödyistä ja siitä, mitä uutisrobotiikalla oikeastaan tarkoitetaan.