STT:n siteerausselvitys, brändiksi kypsynyt

Tiimityö. Sen merkitys nousee toistuvasti esille, kun Matti Pietiläinen, Uutissuomalaisen uutispäällikkö ja Väli-Suomen Media Oy:n toimitusjohtaja, kertoo kahdeksanhenkisen toimituksensa työskentelystä.

Usein jutun alkuperäinen idea, näkökulman löytyminen, varsinainen jutun kirjoittaminen ja kokonaisuuden lopullinen muoto editointeineen on vaatinut huomattavasti useamman ihmisen ansiokasta työtä kuin jutun kirjoittajiksi merkatuista nimistä voisi päätellä.

Matti Pietiläinen, Uutissuomalainen

Pietiläinen lisää viime vuosien osoittaneen, että hyvät toimittajat ovat vielä parempia, kun he näkevät koko toimituksen pärjäämisen omaa pärjäämistään tärkeämpänä.

Tällä reseptillä Uutissuomalainen tekee Keskisuomalaisen lehdille ja Karjalaiselle uutisia, jotka noteerataan usein muissakin tiedotusvälineissä. Esimerkiksi viime vuonna Suomen Tietotoimiston eniten lainaama media oli Yle 159 siteeratulla uutisella. Helsingin Sanomat (155) oli listalla toinen, mutta helmikuussa 2017 toimintansa aloittanut Uutissuomalainen (92) ylsi komeasti kolmannelle sijalle.

Vaivihkaa brändiytynyt selvitys

STT:ssä on laskettu muiden medioiden uutisten lainaamista kymmenen vuoden ajan. Ensimmäinen siteerausselvitys tehtiin Journalisti-lehden pyynnöstä ja tulokset ovat osoittautuneet sen verran mielenkiintoisiksi, että laskentaurakka on toistettu joka vuosi.

Tilastointimenetelmät ovat vuosien aikana hieman vaihdelleet, eivätkä vuodet ole siksi täysin vertailukelpoisia keskenään. STT:lle siteerausselvitys tarjoaa joka tapauksessa runsaasti mielenkiintoista dataa paitsi uutistoimiston omista toimintatavoista myös ympäröivästä mediatodellisuudesta, kertoo vastaava päätoimittaja Minna Holopainen.

Myös muiden medioiden kiinnostus osoittaa, että uutisvoittoja mittaavalle koosteelle on tilausta.

Selvitykselle on syntynyt vakiintunut asema ja suorastaan jopa brändi.

vastaava päätoimittaja Minna Holopainen, STT

Vaikka kyseessä ei ole tekotavaltaan tieteellinen tutkimus, toistuvuuden ansiosta selvityksestä on luettavissa trendejä, kuten eri medioiden muuttuvia tilanteita ja uutistyössä tapahtuvia muutoksia, Holopainen lisää.

.

Viime vuosina siteerausten kokonaismäärä on laskenut. Holopaisen mukaan laskua selittää muun muassa se, että digimaailmassa isot uutiset korostuvat, jolloin pieniä ”irtouutisia”, joita osa siteerauksistakin on, tehdään vähemmän. Hän arvelee myös kerrontatyylien muutoksen vaikuttavat lainausmääriin: repparimaisesta ja tarinallisesta jutusta uutisen ydintä on vaikeampi tiivistää siteerausformaattiin.

Muiden tiedotusvälineiden seuraaminen on osa uutistoimiston perustyötä, ja siteerausvalintoihin vaikuttavat muun muassa työvoimaresurssit ja muut kulloinkin pinnalla olevat aiheet. Vaikka siteerauspäätökset joskus puhuttuvat, Holopainen muistuttaa journalististen valintojen olevan aina tekijänsä näköisiä.

Yleisesti hyväksytty laadun mittari

Siteeraukset ovat yksi tapa ylläpitää ja tuoda eri näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun, sanoo Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

Se, että muut mediat tekevät siteerauksia esimerkiksi maakunnallisia asioita esiin nostavista medioista, on myös yhteiskunnallisesti tärkeää. STT:n rooli valtakunnallisena uutistoimijana on tässä asiassa tärkeä, vaikka totta kai myös muiden, meidän itsemmekin.

päätoimittaja Jouni Kemppainen, Maaseudun Tulevaisuus

Maaseudun Tulevaisuus ylsi STT:n tuoreimmassa selvityksessä kärkikymmenikköön yhteensä 31 siteerauksella. Pitkän uran journalismin parissa tehnyt Kemppainen sanoo, että siteeratuksi tuleminen on ollut tavoiteltu asia kaikissa uutistoimituksissa, joissa hän on työskennellyt. Kyse on toisen työn arvostamisesta, hän tiivistää.

Pietiläisen mukaan STT:n siteerausten listaaminen on mielekäs uutistoimituksen tason mittari, koska kaikki valtakunnallisesti toimivat mediat pyrkivät kaivamaan omia, olennaisia uutisia lukijoilleen. Hän kertoo Uutissuomalaisen tavoittelevan hyvin vahvasti sitä, että sen jutut olisivat myös muiden toimitusten näkökulmasta merkittäviä.

STT:n rooli taas on jo nimensä mukaisesti niin keskeinen kotimaisena uutistoimistona, että juuri STT:n siteerausten seuraaminen on hyväksytty alalla yleisesti merkittäväksi uutistyön laadun mittariksi.

.

STT kävi tuoreimmassa Journalistille tekemässään siteerausselvityksessä läpi uutisensa koko vuodelta 2019. Kaikkiaan STT teki viime vuonna 852 siteerausta. STT:n lainatuin media oli Yle 159 siteeratulla uutisella. Kärkiviisikkoon mahtuivat myös Helsingin Sanomat (155), Uutissuomalainen (92), Lännen Media (74) ja Ilta-Sanomat (72). Kärkikymmenikköön kuuluivat lisäksi Iltalehti, MTV, Keskisuomalainen, Maaseudun Tulevaisuus ja Savon Sanomat. Samat mediat muodostivat kärkikymmenikön myös edellisellä kerralla.