STT rajoittaa Valko-Venäjän valtiollisen uutistoimiston kuvien jakelua ja käyttöä nettiuutisissa

Suomen Tietotoimisto lopetti keskiviikkona 10. marraskuuta valtaosin Valko-Venäjän valtiollisen uutistoimiston Beltan kuvien käytön uutisissa, jotka liittyvät Puolan ja Valko-Venäjän väliseen rajakriisiin.

STT on saanut Beltan kuvia käyttöönsä kansainvälisen uutistoimisto AFP:n uutiskuvapalvelun kautta. Niitä on välitetty edelleen STT:n uutiskuvapalvelun asiakkaille.

Kuvaustilanteiden aitoutta ei ole mahdollista varmistaa, eivätkä autoritaarisesti johdetun Valko-Venäjän valtiollisen uutistoimiston toimintatavat todennäköisesti vastaa STT:n käsitystä riippumattomasta journalismista, kertoo STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen.

Luotettavuus on meille yhtä keskeinen arvo sekä teksti- että kuvapalveluissa. Tässä tapauksessa me emme voi varmistua siitä, ovatko kuvaustilanteet olleet aitoja.

vastaava päätoimittaja Minna Holopainen, STT

STT:n toimitus välttää Beltan kuvien käyttöä myös verkon suorajulkaisupalvelussa. Moni suomalaismedia käyttää tätä palvelua, jossa STT:n nettitoimittajat valikoivat ja kuvittavat asiakkaiden verkkosivuilla julkaistavia STT:n uutisia.

Konfliktialueet hankalia uutismedioille

Mikäli joidenkin Beltan kuvien välittämistä STT:n asiakasmedioille pidetään journalistisesti tarkasteltuna välttämättömänä, niin kuvia voidaan jakaa eteenpäin. Tällöin kuviin liitettävissä kuvateksteissä ja kuvien metatietojen ohjekentässä kuitenkin kerrotaan, että kuvalähde on Valko-Venäjän valtiollinen uutistoimisto eikä materiaalin aitoutta ole voitu varmistaa.

STT on ilmoittanut linjauksestaan uutistoimisto AFP:lle. STT pyrkii saamaan uutiskuvapalveluunsa kuvia raja-alueelta muista lähteistä Beltan sijasta.

Lisäksi STT lähettää perjantaina 12. marraskuuta oman kuvaajan ja toimittajan Valko-Venäjän ja Liettuan rajalle. Valko-Venäjä on siirtänyt ihmisiä myös Liettuan rajalle, vaikka uutisointi on keskittynyt Puolan tilanteeseen. STT:n kaksikko siirtyy tarvittaessa jatkamaan uutisointia Puolaan.

STT:n saatavilla on tähänkin mennessä ollut AFP:n Puolassa ottamaa kuvamateriaalia. AFP:n kuvaajat eivät kuitenkaan ole päässeet Puolan puolellakaan aivan rajan tuntumaan, kertoo STT:n visuaalisen journalismin tuottaja Aleksi Tuomola.

Kun lähetämme oman toimittajan ja kuvaajan matkaan, niin saamme ensikäden tietoa sekavasta tilanteesta.

tuottaja Aleksi Tuomola, STT

Minna Holopainen muistuttaa, että konfliktialueilta toimitettavien kuvien käyttöä pitää harkita tarkkaan, jos paikan päälle ei päästä omin voimin.

Jopa silloin, kun kuvat ovat riippumattomissa medioissa työskentelevien kuvaajien ottamia, he eivät läheskään aina pääse liikkumaan vapaasti tällaisilla alueilla.

vastaava päätoimittaja Minna Holopainen

Pakotteet rajakriisin taustalla

EU:n päättäjät katsovat Valko-Venäjän toteuttavan Puolan rajalla hybridioperaatiota. Länsimaiden mukaan Valko-Venäjä houkuttelee ihmisiä Lähi-idästä Valko-Venäjälle lähettääkseen heitä suurin joukoin rajan yli EU:n alueelle kostoksi maalle asetetuista talouspakotteista. Puola syytti keskiviikkona Valko-Venäjää valtionterrorismista.

Pakotteet ovat vastatoimi Valko-Venäjän ihmisoikeusrikkomuksiin, kansalaisyhteiskunnan sortoon sekä toukokuiseen tapaukseen, jossa maa pakotti Ryanairin matkustajakoneen laskeutumaan Minskiin perättömään pommiuhkaan vedoten. Koneen laskeuduttua Valko-Venäjän viranomaiset pidättivät lennolla olleen valkovenäläisen toisinajattelijan naisystävineen.

Valko-Venäjän ja Puolan väliselle raja-alueelle on jäänyt loukkuun arviolta pari tuhatta maahan pyrkijää. Puola on ottanut alueella käyttöön hätätilan, rakentanut teräslanka-aidan ja lähettänyt alueelle tuhansia sotilaita. Lisäksi se on hyväksynyt rajamuurin rakentamisen.