Uutisrobotiikka tulee – miten käy toimittajan?

Uutisrobotit ovat kirjoittaneet maailmalla uutisia jo useamman vuoden ajan. Nyt ne tekevät tuloaan myös Suomeen.

Robotiikalla voidaan tarkoittaa myös journalistisen prosessin muiden vaiheiden automatisointia. Esimerkiksi tiedon hankinnassa voidaan hyödyntää robotiikkaa monipuolisesti. Robotti voi esimerkiksi käydä läpi tekstimassoja ennalta määritettyjen parametrien avulla.

Mitä hyötyjä tekstin tuottamisesta robotiikan avulla sitten on?

Lehtikuva / Jussi Nukari

1. Nopeus

Robotti kirjoittaa tekstin jopa sekunneissa siitä, kun se saa tarvitsemansa aineiston. Esimerkiksi urheilujuttu on valmis käytännössä heti ottelun päätyttyä, jos aiheesta kirjoittava kone saa otteluun liittyvän datan itselleen.

Robotti kirjoittaa samassa ajassa yhden tai vaikka 10 juttua. Jääkiekkokierroksesta urheilurobotti tekee samalla vaivalla jutun jokaisen joukkueen näkökulmasta.

2. Laajuus

Robotiikka mahdollistaa sellaisten aihealueiden seurannan, joita media ei nyt kata tekstimuodossa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi entistä paikallisempien urheilusarjojen seuraamisen.

Esimerkiksi amerikkalainen uutistoimisto AP on pystynyt ottamaan tuotantoonsa mukaan college-sarjoja ja Norjan uutistoimisto NTB jalkapallon alasarjoja. Myös suomalainen HSS Media kattaa Rosalinda-robotiikalla alempien sarjatasojen urheilupelejä.

3. Syvyys

Robotti pystyy seulomaan nopeasti huomattavasti suurempia datamassoja kuin ihminen. Automatiikalla niistä voidaan luoda koosteita, etsiä poikkeamia tai erotella trendejä. Esimerkiksi jääkiekossa voidaan yksinkertaisimmillaan seurata katsojamäärien kehitystä ja havaita muutoksia määrien kehittymisessä.

Robotiikka mahdollistaa myös useamman aineiston vertailun ja korrelaatioiden etsimisen.

Hondan robotti, joka toimi jo vuonna 2005 mm. museo-oppaana. Lehtikuva / Jussi Nukari.

4. Rutiinityöt pois toimittajilta

Parhaimmillaan automatisoitu tekstin tuotanto siirtää rutiinitöitä pois toimittajilta, jotka voivat keskittyä siihen, mihin robotti ei pysty: luomaan lisäarvoa lukijoille, katsomaan kokonaisuuksia ja kuvailemaan tilanteita.

Esimerkiksi jääkiekkojutussa on kerrottava perusasiat pelistä eli kuka voitti ja miten peli tilastotiedon valossa eteni. Robotti ei kuitenkaan tiedä tunnelmaa hallissa eikä ymmärrä, miten avainpelaajan loukkaantuminen ensimmäisessä erässä vaikutti peliin.

Toimittajia tarvitaan myös määrittämään, mitä robotti tekee. Automatisoitu tekstin tuotanto perustuu oletuksiin, jotka täytyy kertoa robotille.

5. Virheettömyys

Robotiikka perustuu dataan ja sääntöihin. Jos data on kunnossa ja sääntöjen oletukset ovat oikeassa, robotti ei tee virheitä.

Sääntöihin voi kuitenkin uida vääriä olettamuksia. Robotti voidaan opettaa korjaamalla virheellisiä oletuksia, jolloin sama virhe ei enää toistu.

STT:n Hokkibotti kirjoittaa jääkiekosta

STT:ssä on testattu jääkiekon otteluraporttien kirjoittamista automaattisesti. Hokkibotti-nimellä kulkevan demon tekstejä ei ole julkaistu STT:n palveluissa, vaan testin tavoitteena oli oppia robotiikan mahdollisuuksista.

– Suurin oppi kokeilusta oli se, että robotiikassa on valtavasti mahdollisuuksia, jotka osin hahmottuvat vasta matkan varrella tekemisen kautta. Etukäteen mietimme esimerkiksi sitä, olisiko suomen kieli yhä liian vaikeaa koneelle, mutta hyvin nopeasti saimme huomata tämän käsityksen olevan vanhentunut. Tietyillä edellytyksillä suomikin taipuu jo yllättävän hyvin robotiikkaan, sanoo STT:n mediapalvelupäällikkö Pihla Lehmusjoki.

STT:ssä jatketaan robotiikan mahdollisuuksien tutkimista. Aiheista pohdinnassa ovat urheilun lisäksi muun muassa sää ja liikenne.

Lisätietoa robotiikasta löytyy muun muassa oppaasta Guide to Automated Journalism.

STT osallistuu ensi vuoden aikana yhdessä muiden uutistoimistojen kanssa Googlen tukemaan projektiin, jossa luodaan työkalua urheilutulosten käsittelyyn. Tässä projektissa on tarkoitus luoda pohjaa myös urheilu-uutisrobotiikalle.