Oikeussalien kautta Brysseliin: Mikko Gustafsson on STT:n seuraava EU-kirjeenvaihtaja

STT:n uusi EU-kirjeenvaihtaja Mikko Gustafsson aloittaa työt asemapaikallaan Brysselissä elokuussa.

Uuden työnkuvan lisäksi uudessa kotikaupungissakin riittää runsaasti tutustuttavaa, sillä Gustafsson vieraili Belgian pääkaupungissa ensimmäistä kertaa vasta äskettäin. Juhannusviikolle osuneen kuusipäiväisen reissun aikana väistyvä kirjeenvaihtaja Heta Hassinen tutustutti seuraajaansa muun muassa työn kannalta olennaisiin kontakteihin ja huippukokouskäytäntöihin.

Gustafssonin mukaan oli opettavaista seurata runsaat pari vuotta Brysselissä viettäneen kollegan kanssa, miten asiat huippukokouksessa etenevät, missä päätöksiä tehdään ja millaisissa puitteissa journalistit monipäiväisen kokoontumisen aikana työskentelevät.

Lopuksi pitää vielä saada kapulakielisistä päätösteksteistä poimittua olennaiset asiat ja muotoiltua ne uutisteksteiksi.

Mikko Gustafsson, STT

Rötösreportterin eväillä

36-vuotias Gustafsson tuli STT:lle ensimmäisen kerran kesätöihin vuonna 2014 ja aloitti työt täysipäiväisesti seuraavana vuonna.

Hän siirtyi Helsingin Sanomiin keväällä 2019 ja takaisin STT:lle kolme vuotta myöhemmin konsernin sisäisen työkierron kautta, kun tuli valituksi kirjeenvaihtajaksi.

Klassinen toimittajapolku Brysseliin kulkisi ulkomaan ja politiikan toimitusten kautta, mutta Gustafsson on tullut tunnetuksi sekä STT:llä että Helsingin Sanomissa ennen muuta rikos- ja oikeusaiheisiin erikoistuneena toimittajana. Hän kokee, että oma ammattihistoria tarjoaa sopivia työkaluja kirjeenvaihtajan työhön.

Oikkarina oppii lukemaan papereita, ja sitä saa Brysselissäkin varmasti tehdä. Euroopan unionin perusoikeuskirjakin on jo osin tuttu tätä kautta.

Kääntöpuolena Gustafsson kokee, että ”päivänpolitiikan virrassa uiminen” on jäänyt vähemmälle oikeustoimituksessa työskennellessä.

Kriisien keskiöön

Suomeen palaavan Heta Hassisen alkuvaiheet Brysselissä olivat koronarajoitusten leimaamat. Pandemian ja myöhemmin Ukrainan sodan myötä kirjeenvaihtajakaudesta sukeutui melko erilainen kuin mitä Hassinen ennakkoon odotti.

Pääsin kuitenkin seuraamaan EU:n päätöksentekoa erittäin historiallisella ja mielenkiintoisella hetkellä. Sanotaan, että kunkin kirjeenvaihtajan kaudelle osuu kriisi EU:ssa, mutta toivon, että seuraajalleni osuva kriisi olisi edes jollain tapaa mittasuhteiltaan hallittavissa.

Heta Hassinen, STT

Gustafsson arvelee, että hänenkin aikansa unionin ytimessä tulee olemaan vahvasti kriisien sävyttämä. Asetelma ei häiritse, oikeastaan päinvastoin – Gustafsson kokee, että toimittajan pitääkin olla paikalla siellä, missä tapahtuu.

Sehän on osa uutistyön suolaa. Suomi on usein pussin perällä, nyt on mahdollisuus olla lähempänä kansainvälisten tapahtumien polttopistettä, esittää kysymyksiä samoissa tilaisuuksissa Politicon ja Financial Timesin toimittajien kanssa.

Merkittävästä mielenkiintoista

EU-kirjeenvaihtajan työsarka on käytännössä loputon, ja suuri osa työstä kuluu niin sanotusti pakollisista aiheista uutisoidessa.

EU on lainsäädännön suurvalta, ja unionin vaikuttavuus on valtavan suuri sitä kautta. Suomenkin lainsäädännöstä iso osa tulee tuotuna, se näkökulma ehkä välillä vähän unohtuu kotimaan journalismissa.

Gustafsson toivoo, että hänen olisi välillä mahdollista myös jalkautua lainsäädäntötyön ylätasolta lähemmäs tavallisia EU-kansalaisia ja kirjoittaa siitä, millaisia asioita kabineteissa ja kokoussaleissa tehdyistä päätöksistä seuraa arjessa.

Oma haasteensa on siinäkin, miten isoista ja vaikeista aihekokonaisuuksista saa kerrottua koukuttavasti lukijoille.

Kyllähän jokainen aamu pitäisi aloittaa sillä ajatusleikillä, että miten tämä on merkityksellistä lukijalle ja miten merkityksellisyydestä saa tehtyä kiinnostavaa.