Ukrainankielisten sanojen ”oikeita” kirjoitusasuja etsimässä

Mikä yhdistää ukrainalaisia poliitikkoja ja venäläisiä urheilijoita? Molemmista kirjoitetaan toimituksessamme jatkuvasti juttuja ja heidän nimiensä kirjoitusmuotoja suomeksi tarkistetaan ajan kanssa ja ilman aikaa.  Pohjana tälle työlle ovat aiemmin olleet SFS 4900 –standardi ja STT:n lyhyet ohjeet siitä, miten sanoja translitteroidaan, eli vaihdetaan kyrilliset kirjaimet latinalaisiin versioihin, englannin versioiden kautta.  Viime keväänä sain kuningasidean. Venäjän kielen taitoisena ajattelin, että olisi upeaa tehdä kattavat, yksinkertaiset ohjeet toimittajille, jotta ukrainan- ja venäjänkielisten nimien kanssa olisi helppo toimia vastaisuudessa.

Kirjoittaja Saana Uosukainen työskentelee STT:ssä toimittaja-toimitussihteerinä. Kuva: Lehtikuva / Anni Reenpää

Aloitin opiskelukirjojen ja netin selailulla. Kollega vinkkasi artikkelista. Muutama vuosi sitten Helsingin yliopiston lehtori kirjoitti Suomen Kuvalehdessä translitteroinnoista mediateksteissä. Hänen mukaansa translitterointi on ”varsin yksinkertainen toimenpide”.

Ai on vai? Olen opiskellut kandidaatiksi venäjän kielestä ja kirjallisuudesta ja työskennellyt toimittajana hieman alle kahdeksan vuotta. Nyt translitterointiprojektin jälkimainingeissa voin vain sanoa, että ei se kyllä ole. Jos minuakin hikoiluttaa, niin entäs sitten ne kollegat, jotka eivät osaa kyrillisiä kirjaimia tai venäjän kielen perusfaktoja ja kääntävät vielä englannista kaiken? Usein he tekevät jutun kuitenkin alle viidessä minuutissa, sillä jutun deadline on nyt eikä kohta.

Yritimme urkkia tutkijoilta mielipidettä siihen, miten suhtautua ukrainankielisiin Itä-Ukrainan kapinallisten joukossa esiintyviin nimiin. Litteroidaanko ne venäläisittäin vai ukrainalaisittain? Koska Ukrainan kriisin kielialue on sekava, osa jutuissa esiintyvistä henkilöistä saattaa puhua äidinkielenään venäjää tai olla Venäjä-mielisiä. Otammeko kantaa jos pistämme koko Ukrainan kaikki nimet ukrainalaiseen muotoon?

Kyrillisten seitsemän s-kirjainta ja erityisesti kirjaimet š ja ž ovat myös omanlaisensa tragedia. Kuinka paljon kielen nyansseja pitäisi translitteroinnissa säilyttää?

Kantaaottavat kirjaimet

Kuvassa on poliitikko Julia Tymoshenko, ei Julija. Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen venäjän kielen professorin Ahti Nikunlassin mukaan tunnettujen ukrainalaisten poliitikkojen, yhteiskunnallisten vaikuttajien ja kirjailijoiden ukrainalaiset nimet tulisi translitteroida ukrainan translitterointisääntöjen mukaan. Jos esimerkiksi kapinallisella on selvästi venäjänkielinen nimi, voi nimen hänen mukaansa translitteroida venäjän translitterointiohjeiden mukaan, mutta jonkun ihmisen venäjämielisyys ei riitä perusteeksi tehdä samoin. Ukrainan valtion alueen nimien translitterointi on professorin mukaan hankala asia, sillä yhteistä ohjeistusta ei ole olemassa ja moni yksittäinen tai yleinen ratkaisu voi siten näyttää kannanotolta.

Ohjeiden karttuessa oli yhä vaikeampaa tehdä tiettyä listaa, johon koota varmoja ratkaisuja. Lopulta päätimme pitää ennallaan myös vakiintuneita kirjoitusasuja. (Tässä kohtaa kielitieteilijällä saattaa mennä kahvi väärään kurkkuun.) Esimerkiksi ukrainan kielessä seiväshyppääjä Sergei Bubka, ei Serhi (eng. Serhiy Bubka), poliitikko Julia Tymoshenko , ei Julija (eng. Yulia Tymoshenko), nyrkkeilijä ja poliitikko Vitali Klitshko (engl. Vitali Klitschko).

Venäjässä puolestaan olemme linjanneet vakiintuneeksi ainakin, että useat venäläisurheilijat kirjoitetaan kuten englannissa eli esimerkiksi tennispelaaja Maria Sharapova, ei Marija. Paikkojen nimissä olemme pysytelleet seuraavissa muodoissa: Tshetshenia (eng. Chechnya), Sotshi (en Sochi) ja esimerkiksi Jubileinyi-areena (ei Jubileini). Suurin osa näistä ei ole kielitieteilijälle mieleen, sillä mutkat on vedetty suoriksi. Tutkijat eivät näe ongelmallisina ”vakiintuneiden ” muotojen käytössä  sitä, että ne säilytetään ”vakiintuneessa muodossa”, vaan sen, miten uusien samantyyppisten sanojen kanssa  sitten toimitaan.

Yritin silti löytää jotain pysyvää logiikkaa ja siirryin projektin vaikeimpaan kohtaan.

Šampoo voidaan kirjoittaa sampoo tai shampoo, mutta š ja ž eivät voi olla sh ja zh?

Se kuuluisa suhu-äänne, shakki-s, iloinen käärme tai muut kyrillisten seitsemästä s-kirjaimesta. Olemme siis valinneet niiden tilalle sh- ja zh-yhdistelmät.
Tässä tapauksessa translitteroitu versio ei ole uskollinen alkuperäisen suhu-kirjaimen kanssa eli sen kirjoitusasusta ei voi enää päätellä, miten se äännetään.

Tutkijoiden mukaan ei ole puolusteltavissa, ettei s ja z-kirjaimia kirjoiteta hattujen kanssa. Yksi tutkija jopa kieltäytyi vastaamasta kyselyyni, ennen kuin alamme kirjoittaa kirjaimet oikeassa muodossa. Toisessa vastauksessa minulle perusteltiin, että 2010-luvulla voidaan vaatia kaikilta tietokoneiden käyttäjiltä, että he käyttävät teksteissään koko Ascii-koodistoa.

STT kirjoittaa Pietarin jääkiekkoareenan nimen muodossa Jubileinyi-areena. Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari.

Emme käytä kirjaimia š ja ž. Voimme lähettää ulos jutun, jossa kyseinen merkki on, mutta osalla asiakkaistamme saattaa olla toimitusjärjestelmä, joka muuttaakin hienon merkin koodimössöksi. Tekniikka ei siis anna periksi. Tässä kohtaa voi vain sanoa, että journalismi eroaa tieteen tekemisestä.

Mielestäni nurinkurisempaa tässä maailmassa on se, että šampoo voidaan kirjoittaa sampoo. Eihän kukaan sano sitä edes ilman h-äännettä? Miksi kukaan ei tartu tähän?

Translitterointi for dummies eli toimittajien pikaohjeet

Tutkijat peräsivät nimilistoja ja perehtymistä. Uutiset eivät kuitenkaan odota.

Samalla kun uusimme omat ohjeemme, teimme myös päivityksen Tyylikirjaamme. Ohjeet nojaavat edelleen translitterointiin englannin kielen kautta. Lista tutuista nimistä on pidempi.  Ne sisältävät myös kaksi pääohjetta kummankin kielen translitterointiin:

1. C-kirjainta ei ole olemassa ja

2. Jos s ja z-kirjaimet eivät käytä hattua, ne ovat sh ja zh.

Ideaalimaailmassa kaikki toimittajat lukisivat yhdet ohjeet ja kirjoittaisivat niiden pohjalta aina oikein ja toimitussihteeri korjaisi nimet ja paikat aina oikein. Uutistoimistomaailmassa ihmiset ovat töissä vuorotyössä, toimittajat vaihtuvat ja toimitussihteerit myös. Se kuitenkin pysyy, että toimittajan tehtävä on ottaa selvää ja uhrata aikaa edes perusteille. Seikkailuni  translitteroinnin maailmassa on tältä erää päättynyt, nyt tänne asti tekstin lukenut voi aloittaa omansa.

Saana Uosukainen
Kirjoittaja työskentelee STT:llä toimittaja-toimitussihteerinä

Ps. STT käyttää sanaa Venäjä-mielinen ukrainalaisista, jotka kannattavat Venäjän politiikkaa ja vieroksuvat Ukrainassa vallassa olevaa hallitusta. Sen sijaan emme kutsu Venäjän Itä-Ukrainassa ylläpitämää ja tukemaa sotilaallista toimintaa Venäjä-mieliseksi, koska kyse ei ole vain paikallisten toimijoiden omaehtoisista pyrkimyksistä.

Lue uudet translitterointiohjeet Tyylikirjastamme:

Ukrainankieliset nimet

Venäjänkieliset nimet