Maija Paikkala 7. helmikuuta 2020 Australian palojen kaksi- ja nelijalkaiset uhrit ovat tulleet tutuiksi STT:n toimittajille STT:n toimittajat Australiassa ovat seuranneet valtavia maastopaloja lähietäisyydeltä. Pahimpina palopäivinä savu on ollut heidän kotikaupungissaan Sydneyssäkin sakeaa ja ilmanlaatu huonoa. Laajat maastopalot riehuneet ympäri Australiaa viime syksystä saakka. Ne ovat vaatineet jo ainakin 33 ihmisuhria ja lukemattomien eläinten hengen. Itse paloiltahan olemme turvassa täällä kaupungissa. Toki viikonloppureissulla vuokra-autolla jännitti vähän kun isojakin teitä saatetaan sulkea yhtäkkiä palojen takia.toimittaja Anssi Rulamo, STT Rulamon kollega toimittaja Milja Rämö tviittasi tammikuun lopussa tunnelmista näin: https://twitter.com/miljaramo/status/1221985871722758145 Toimittajien arjessa maastopalot ovat näkyneet ennen kaikkea päivittäisinä juttuaiheina. STT:n toimittajat ovat kirjoittaneet niin paljon Australian asioista, että osa Rulamon kavereista on kuvitellut hänen olevan maassa kirjeenvaihtajana kattamassa vain näitä aiheita. Todellisuudessa STT:n toimittajat tekevät Australiasta käsin samoja vuoroja kuin toimittajat Suomessa. Harvoinhan Australia ylittää uutiskynnystä Suomessa tai muutenkaan maailmanlaajuisesti, suurimmaksi osaksi ollaan syrjässä maailmanpolitiikan myrskyistä. Nyt tilanne on ollut toinen. Ihmis- ja eläinkohtaloita sekä yhteiskunnallista keskustelua Rulamo ja kuvaaja Mesut Turan kävivät Taronga Zoon villieläinsairaalassa Sydneyssä tutustumassa maastopaloista kärsineiden eläinten kohtaloihin. Aihe oli niin kiinnostava, että vierailulta kertyi yli 30 kuvaa ja poikkeuksellisen pitkä, yli 10 000 merkin juttu. Eläinsairaalassa käyminen oli mielenkiintoista ja vähän koskettavaakin. Kun on itsekin käynyt vain pari kuukautta sitten bongaamassa villejä koaloja luonnossa, niin onhan se aika järkyttävää kuulla, että niitä on monilla alueilla palanut elävältä.Anssi Rulamo Lue eläinkohtaloista ja palojen vaikutuksista luontoon Ihmiskohtaloista toimittajat ovat kirjoittaneet useaan otteeseen. Annukka Koskela haastatteli taannoin puhelimitse suomalaislääkäriä, joka asuu maastopalojen keskellä. Lue suomalaislääkärin tunnelmia Rämö puolestaan kävi vastikään haastattelemassa Australiassa vuosikymmeniä asunutta suomalaismiestä, joka oli jäädä puolisoineen liekkien uhriksi Cadgeessa Uuden Etelä-Walesin osavaltion eteläosassa. Pariskunta pelastautui täpärästi, mutta menetti kotinsa, moottoripyöräpajansa, hevosensa ja koiransa. Ihmis- ja eläinkohtaloiden lisäksi STT on käsitellyt myös palojen yhteiskunnallisia vaikutuksia ja suhdetta esimerkiksi ilmastonmuutoskeskusteluun. https://twitter.com/miljaramo/status/1221313644874457088?s=20 Kirjoita niin kuin toivoisit itsestäsi kirjoitettavan Tutkimusten mukaan uutisjournalismi on tunteellistunut 1990-luvulta lähtien. Toimittajan omat tunteet ovat kuitenkin toissijaisia katastrofin keskellä ja rankkojenkin kohtaloiden parissa työskennellessä, Rämö ajattelee. On osa tätä työtä kohdata ihmisiä ja ylipäätään se, mitä itse tuntee, ei ole uutisen kannalta merkityksellistä, eikä omia fiiliksiä ole mielekästä laittaa edes rinnan sen kanssa, mitä esimerkiksi kotinsa menettäneet ovat nähneet ja kokeneet. Rämön mukaan kaikkien katastrofien ja kriisien parissa työskennellessä on olennaista muistaa kunnioitus ihmisiä kohtaan. Muistutan itseäni siitä, miten toivoisin, että itsestäni tai läheisestäni kirjoitettaisiin, jos he olisivat samankaltaisessa tilanteessa kuin monet täällä. STT:n ohjeet poikkeuksellisiin haastattelutilanteisiin