Elokuun juttu kartoittaa vihapuheen poikimia rikosilmoituksia ja tuomioita

Kuukauden juttu -sarjassa nostamme STT:n edellisen kuukauden tuotannosta esiin yhden kiinnostavan jutun ja päästämme sen tekijät kertomaan uutisen syntyvaiheista. Elokuun jutussa kerrottiin, että poliisi kirjaa vuosittain satoja rikosilmoituksia netin rasistisesta vihapuheesta.

Jutun takana on STT:n toimittaja Olli-Pekka Paajanen. Hän halusi tuoda esiin, mikä on verkkokirjoittajan vastuu omista sanomisistaan ja millä kynnyksellä viranomaiset puuttuvat kirjoitteluun:

Lähes kaikki ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa, jossa keskustelu on paikka paikoin aika villiä. Kotikoneen ääressä on helppo kirjoitella anonyymisti verkkoon joko suutuspäissään tai omasta mielestä vitsikkäästi ymmärtämättä seurauksia. Aina ei ymmärretä sitäkään, että sanomisistaan voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Kaivelin käräjäoikeuksien tuomioista esimerkkejä tapauksista, joissa vihapuhe oli johtanut tuomioon. Halusin konkreettisia esimerkkejä teoista ja tuomioista, joihin ne voivat johtaa. Seuraamme käräjäoikeuksien listoja tarkkaan, joten minulla oli jo tiedossa keissejä, joista aloittaa. Tuomioiden perusteella rajasin näissä tapauksissa yleisesti käytetyt rikosnimikkeet kuten kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Kysyin poliisin valtakunnalliselta rasistista vihapuhetta tutkivalta ryhmältä, kuinka paljon tällaisista rikosnimikkeistä kirjataan rikosilmoituksia ja mikä heidän käsityksensä on ilmiöstä: kuinka laaja se on, millä kynnyksellä vihapuheeseen tartutaan ja ymmärtävätkö tekijät yleensä itse puheensa merkityksen.

Paajanen halusi käräjäesimerkeillä tuoda konkretiaa aiheeseen, joka pelkästään tilastojen ja lakipykälien valossa voisi tuntua kuivalta ja jäädä kauas lukijan arjesta. Samalla hän joutui kuitenkin ratkomaan eettistä pulmaa:

Jutussa ei haluta toistaa vihapuhetta sanasta sanaan. Ratkaisin tämän kertomalla omin sanoin, minkä tyyppisistä viesteistä tuomioita on annettu.

Laajempaa näkökulmaa ilmiöön hain myös pyytämällä asiantuntijalta eli Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professorilta Päivi Korpisaarelta yleisiä ohjenuoria sitä, millainen puhe verkossa on sallittu.

STT:n toimittaja Olli-Pekka Paajanen on keskittynyt työssään rikos- ja oikeusaiheisiin vuodesta 2016.

Hän oli mukana työryhmässä, joka palkittiin keväällä 2018 Bonnierin Suuri Journalistipalkinto Vuoden juttu -kategoriassa. Työryhmä uutisoi marraskuussa 2017 helsinkiläisen Kallion lukion opettajan lähennelleen ja piinanneen oppilaitaan läpi 2000-luvun.

Tutustu palkitun jutun tekoprosessiin

Lue, millaisia eettisiä pohdintoja STT:n toimitusarjessa käydään?