Maija Paikkala 4. lokakuuta 2016 Embargo hyödyttää viestijää ja mediaa Mikä on embargo ja miten sitä käytetään? Embargolla tarkoitetaan aikaa, jolloin tieto on vapaa julkaistavaksi. Se ei perustu muodolliseen sopimukseen, vaan on kehittynyt viestintäalalla vallitsevaksi käytännöksi. Käytäntö on luotu hyödyttämään niin tiedottavia tahoja kuin tiedotusvälineitäkin. Embargokäytäntö antaa tiedotusvälineille mahdollisuuden perehtyä erilaisiin aineistoihin etukäteen. Näin myös laajoista tai monimutkaisista aineistoista pystytään toimituksissa poimimaan olennaiset tiedot ja aihetta ehditään taustoittaa. Käytäntö nojaa tasa-arvoiseen kohteluun tiedotusvälineiden kesken. Näin ollen kaikkia tiedotusvälineitä, jotka embargoidun materiaalin saavat käyttöönsä, koskevat samat periaatteet. Yhteisesti sovitusta julkaisuajankohdasta poiketaan vain perustellusta syystä. Tälläinen syy on esimerkiksi se, että embargoidun materiaalin tietoja on julkaistu jossakin toisessa mediassa tai tiedot ovat muutoin julki esimerkiksi internetissä. Tutustu STT:n embargo-ohjeeseen – STT on lukijoiden asialla. Jos tieto on jo julki, myös niillä, jotka eivät ole kyseisen julkaisun tavoitettavissa, on oikeus saada tietää uutisesta, selventää STT:n päätoimittajaa sijaistava Panu Tuunala. Embargo koskee lähtökohtaisesti koko aineistoa. Jos osa tiedoista päätyy julki, embargo raukeaa myös muun aineiston osalta. – Jokainen tapaus käydään kuitenkin erikseen läpi toimituksen johdossa, Tuunala muistuttaa. Tyypillisiä uutistoimituksissa käsiteltäviä embargollisia aineistoja ovat esimerkiksi tutkimustulokset, raportit ja kirjat. Embargokäytännöt nousivat keskusteluun, kun rap-artisti Cheek koki STT:n rikkoneen yhteistä sopimusta kertomalla osia torstaina julkaistavasta JHT – Musta lammas -kirjasta. .@CheekOfficial STT toimii tässäkin työohjeidensa mukaisesti: jos tiedot on julkaistu muualla, myös STT luopuu embargosta. @STTtyylikirja — STT uutiset (@STTuutiset) October 3, 2016