Kotiutumisvaiheesta korona-arkeen – STT:n EU-kirjeenvaihtaja odottaa verkostoitumishetkiä kahviloissa

Rajoitustoimet alkoivat samaan aikaan, kun Heta Hassinen oli ottamassa työvoittoa pahamaineisesta belgialaisesta byrokratiasta ja uusi kotikaupunki Bryssel vasta käymässä tutuksi.

Pian muun muassa koulut ja ravintolat sulkeutuivat Belgiassa ja urheilu- ja kulttuuritapahtumia ryhdyttiin perumaan. Liikkumisrajoitusten tiukentuminen entisestään tarkoitti sitä, että tammikuussa EU-kirjeenvaihtajana aloittaneen Hassisen verkostoitumistyö hidastui merkittävästi, ennen kuin se oli kunnolla ehtinyt alkaakaan.

Viime viikot hän on työskennellyt kotonaan, sillä erillistä toimistoa STT:llä ei Brysselissä ole.

Normaalisti viettäisin enemmän aikaa EU-instituutioissa ja niiden pressitiloissa sekä kävisin pressi- ja taustatilaisuuksissa, joita täällä aika paljon järjestetään.

Nyt nämä tilaisuudet on joko peruttu tai siirretty verkkoon, kuten myös lukuisat kokoukset, joiden seuraaminen on osa EU-kirjeenvaihtajan toimenkuvaa. Normaalisti työhön kuuluisi myös paljon henkilökohtaisia tapaamisia ja epävirallisten keskustelujen käymistä kasvokkain, mutta niihin ei ole viime viikkoina ollut juuri mahdollisuuksia.

Odotan kovasti kahviloiden ja ravintoloiden avautumista – jos vaikka pääsisi terassille turvaetäisyyden päähän tapaamaan ihmisiä.

Ulkoiluun on kannustettu

Niin Euroopan komissio, Euroopan parlamentti kuin jäsenmaatkin keskittyvät nyt ennen muuta koronakriisiin ja sen hoitamiseen. Vaikka muutkin asiat etenevät, malli talouden jälleenrakentamisen rahoittamiseksi on nyt iso yhteinen ponnistus, Hassinen summaa.

Kun Hassiselta kysyy, miten belgialaiset ovat suhtautuneet rajoitustoimiin, hän sanoo, ettei tunne henkilökohtaisesti vielä kovin monia maan kansalaisia, sillä Bryssel on hyvin kansainvälinen kaupunki.

Hän muistuttaa myös, että belgialaisia on jopa kannustettu ulkoilemaan ja liikkumaan itsekseen, mikä on suuri ero esimerkiksi Italiaan ja Ranskaan verrattuna.

Kaduilla pidetään etäisyyttä ja esimerkiksi maskeja on näkynyt enemmän sen jälkeen, kun kehotus niiden käyttämiseen annettiin toukokuun alussa. Toisaalta sääntöjä myös kierretään ja esimerkiksi puistoissa on näkynyt ihmisiä piknikillä, vaikka niin ei saisi tehdä.

Belgian koronakuolemaluvut ovat EU:n synkimmät, kun lasketaan kuolleita miljoonaa asukasta kohden. Maan viranomaisten mukaan se on ainakin osittain tilastointierojen syytä. Vaiheittainen rajoitustoimien purkaminen alkoi toukokuun alussa, ja Hassisen mukaan toimet ovat viemässä Belgiaa suunnilleen siihen tilanteeseen, jossa Suomi on viime ajat ollut.

Paikan päällä olo tärkeää

Kun koronavirus alkoi levitä Euroopassa laajemmin maaliskuun puolivälissä, Hassinen pohti Suomeen palaamista. Hän päätti kuitenkin pysyä Brysselissä.

Vaikka työskentelyolosuhteet kaupungissa ovat kaukana normaalista, Hassinen on saanut todistaa, että jähmeiksi mielletyt EU-instituutiot ovat myös kyenneet mukautumaan poikkeukselliseen tilanteeseen.

Koronarajoitusten alkaessa toimittajien piti lähettää kysymyksensä kirjallisina ennakkoon komission päivittäisiin lehdistötilaisuuksiin, mutta muutaman viikon kuluttua niiden esittäminen onnistui jo videoyhteydellä.

705-jäseninen EU-parlamentti on pitänyt kevään täysistuntojaan etäyhteyksien kautta, ja jopa äänestykset on hoidettu etänä.

Suomalaiset mepit ovat kertoneet, että aikamoinen digiloikka on otettu lyhyessä ajassa.