Pauliina Pietilä

7. toukokuuta 2018

5 vinkkiä: Näin kirjoitat terävän otsikon

Otsikointi tuottaa usein päänvaivaa. STT kokosi avuksesi seuraavat vinkit:

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

1) Hyvästä otsikosta löytyy konkretiaa, draamaa ja/tai yksityiskohta. 

Jos otsikossa on jotain näistä kolmesta, ollaan jo pitkällä. Todella hyvässä otsikossa on kaikkea näitä kolmea. Mikä oli leipätekstin kiinnostavin kohta? Nosta se otsikkoon. Otsikon ei tarvitse selittää koko juttua. Esim. seuraavan STT:n uutisen otsikosta löytyy konkretiaa, draamaa ja yksityiskohta: Tarkka-ampuja Simo Häyhän muistikirja löytyi – kirjoitti ampuneensa talvisodassa noin 500 vihollista

2) Printtiotsikko on erilainen kuin verkko-otsikko

Kuva: Pauliina Pietilä

Printtiotsikko on usein nettiotsikkoa lyhyempi ja se toimii yhdessä kakkosotsikon ja kuvien kanssa kokonaisuutena. Verkko-otsikon taas pitää pärjätä itsekseen. Sen tehtävänä on houkutella lukijat juuri sinun juttusi luo kaikkien mahdollisten nettitekstien joukosta, kun printtiotsikkoa luettaessa lehti on jo avattu tai ainakin esillä. Seuraava STT:n Merkkipäiväpalvelun juttu oli otsikoitu jutun ostaneen Ilta-Sanomien netissä näin: J. Karjalainen täyttää tänään 60 vuotta – tunnistaisitko tämän polkkatukan 35 vuoden takaa? Printissä sama juttu oli otsikoitu Aina ilosta syntyvä uudestaan.

3) Suomenna tiedotteen kieltä

Tiedotekielen suomentaminen auttaa paitsi otsikoinnissa, myös uutiskärjen hahmottamisessa. Esimerkiksi Altia tiedotti tammi-maaliskuun osavuosikatsauksestaan otsikolla: Vuosi alkoi odotusten mukaisesti, vertailukelpoinen käyttökate parani. STT:n toimittaja otsikoi uutisen aiheesta näin: Kossun ja Jallun lonkeroversioiden tulo ruokakauppoihin piristi Altian tulosta. Jälleen konkretiasta ja yksityiskohdista oli apua. (Vinkki: jos kirjoitat tiedotteita. lue vinkkimme hyvään tiedotteeseen täältä.)

4) Pyydä työkaveria ideointiavuksi

Ota työkaveri viereen ja ideoikaa yhdessä. Pidimme tänä keväänä STT:n toimittajien kesken 24h-toimituksen viikkokokouksissa kaksi otsikkotyöpajaa, joissa ideoimme nopeasti viime päivinä julkaistuille uutisille paremman otsikon. Käytimme kunkin otsikon kohdalla aikaa enintään kaksi minuuttia. Lopputuloksena oli yli 20 parempaa otsikkoa. Otsikon muotoilussa on usein kyse hoksaamisessa. Mitä useampi hoksaaja, sitä nopeammin otsikko löytyy.

Kuva: Lehtikuva / Tero Sivula

5) Jos hyvää otsikkoa ei synny, kannattaako juttua julkaista?

Jos et saa perusteltua otsikossa, miksi juttu pitäisi lukea, mieti, miksi se on ylipäätään tehty. Mikä on se asia, joka tämän uutisen tekee merkittäväksi lukijalle? Jos otsikkoa on vaikea keksiä, yleensä ongelmallinen on jutun uutiskärki ylipäätään. Jos kontekstoinnille ole aikaa, mieti, pitäisikö työaika käyttää toisin. Vain luetuilla jutuilla on merkitystä.