13. tammikuuta 2022

STT:n siteerausselvitys nostaa esiin uutiskilvan onnistujia

Kännykkää käyttävä henkilö lukee uutista siteerausselvityksestä.
Lehtikuva / Pihla Lehmusjoki

Miten ja miksi STT:ssä siteerataan muiden kotimaisten tiedotusvälineiden skuuppeja?

STT:n siteeratuimmat -listaus on ilmestynyt Suomen Journalistiliiton ammattilehdessä Journalistissa vuodesta 2011 lähtien. Viime vuonna Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelija Timo Ollikainen sai valmiiksi opinnäytetyönsä, jossa hän tutki selvityksen syntyhistoriaa ja tekotapoja.

Tuoreimman selvityksen juuri valmistuttua on hyvä hetki taustoittaa sitä, miten siteerauspäätökset syntyvät.

Uutisen tajua tarvitaan

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen kertoo Ollikaisen opinnäytetyössä, että siteerausselvityksessä ideana on se, että uutiset kilpailevat siitä, miten ne tulevat siteeratuiksi.

Vaikka osa medioista tiedottaa uutisvoitoistaan STT:n suuntaan, se ei tarkoita, että uutistoimisto automaattisesti tekisi oman versionsa teksteistä. Siteerauspäätökset tehdään aina STT:n normaalien uutiskriteerien mukaan.

Kyllähän kaikki toimitukset mielellään kertovat tuottavansa skuuppeja, mutta kyse on siitä, miten uutiset pärjäävät julkisuudessa.

vastaava päätoimittaja Minna Holopainen, STT

Holopainen toki myöntää, että siteeraamista varten on vaikea laatia sellaisia kirjallisia ohjeita, jotka olisivat kaikkiin tilanteisiin päteviä ja aikaa kestäviä. Niinpä toimittajilta vaaditaan uutisen tajua eli kykyä tunnistaa laajemmin kiinnostavia ja uutiskynnyksen ylittäviä asioita ja tapahtumia.

Toisinaan yksittäisen uutisen saama julkisuus ei riipu siitä, miten toimittajat uutisen merkitystä arvottavat. Jos skuuppi julkaistaan erityisen vilkkaana uutishetkenä, sitä ei välttämättä ehditä huomioida lainkaan. Hiljaisena uutispäivänä taas painoarvoltaan kevyemmätkin jutut saattavat nousta siteerauksiksi.

Historia mahdollistaa trendiseurannan

STT:n siteerausselvitys on toisinaan toteutettu jo joulukuussa, jolloin vuoden viimeiset viikot ovat jääneet huomioimatta. Viime vuosina on kuitenkin vakiintunut käytäntö, jossa selvityksessä tarkastellaan koko päättynyttä vuotta.

Journalisti-lehti kirjoittaa tuoreimmasta selvityksestä jutun sen valmistuttua. Lehden pitkäaikainen toimitussihteeri Manu Marttinen sanoo, että alkuvuonna julkaistavassa siteerauslistausartikkelissa tulee samalla kerrattua päättyneen vuoden uutistapahtumia ja merkittäviä skuuppeja.

Minna Holopaisen mukaan STT:lle on luonnollista tuottaa asiakkailleen tietoa, joka koetaan hyödylliseksi. Siteerausselvityksen ansioksi hän laskee muun muassa sen, että kun joku toimitus on parantanut asemiaan listalla, hyvä journalistinen työ ja kehitys tulevat tätä kautta näkyviin.

Samalla hän painottaa, että yksittäisen vuoden sijasta kannattaa tarkastella trendejä. Vaikka jokin toimitus nousisi toisen ohi yhtenä vuotena, ei siitä voi vielä päätellä medioiden toiminnan muuttuneen. Johtopäätöksiä voi vetää korkeintaan sitten, jos trendi jatkuu samansuuntaisena useamman vuoden ajan.

Parin vuoden takaisessa blogipostauksessa Holopainen summasikin, että STT:lle itselleen siteerausselvitys tarjoaa runsaasti mielenkiintoista dataa paitsi uutistoimiston omista toimintatavoista myös ympäröivästä mediatodellisuudesta.