Tero Malinen 2. heinäkuuta 2021 Lehtikuva 70 vuotta: Maailmaa kiertänyt arvokisakävijä Lehtikuvan valokuvaaja Vesa Moilanen ottaa kuvaa mäkihyppääjä Eero Hirvosesta Suomen mäkihyppääjien mediatapaamisessa hiihdon MM-kilpailuissa Seefeldissä helmikuussa 2019. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Lehtikuvan historia on myös arvokilpailujen historiaa. Tämän blogisarjan ensimmäisessä osassa kerrottiin, kuinka Helsingin olympialaiset vaikuttivat merkittävästi siihen, että Lehtikuva sai alkunsa runsas vuosi ennen kyseistä suurtapahtumaa. Myöhempinä vuosikymmeninä Lehtikuvan kuvaajista tuli tuttu näky arvokilpailuissa ympäri maailmaa – ei vähiten yhtiön pitkäaikaisen voimahahmon Patricia Seppälän takia. Lehtikuvan tahtonainen kiersi kilpailuissa Lehtikuva Oy:n Doris Alén ja Patricia Seppälä Roomassa kesäolympialaisten aikaan vuonna 1960. Lehtikuva / Kaius Hedenström Patricia Seppälä oli Helsingin Sanomien päätoimittajana ja Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajana tunnetun Eljas Erkon tytär. Seppälä astui Lehtikuvan palvelukseen ensimmäistä kertaa jo vuonna 1952 ja ehti monivaiheisen työuransa aikansa olla Lehtikuva Oy:n toimitusjohtaja sekä yhtiön hallituksen jäsen ja puheenjohtaja. Seppälä oli intohimoinen urheiluihminen. Helsingin olympiakisojen aikana hän työskenteli lehdistösihteerinä kilpailujen lehdistökeskuksessa. Kotikisojen jälkeen Seppälä ehti osallistua peräti 16 olympialaisten kuvauksien organisointiin joko Lehtikuvan tai Euroopan kuvatoimistojen yhteisjärjestön edustajana. Lisäksi hän toimi taitoluistelun MM-kisojen ja EM-kisojen lehdistöpäällikkönä. Miehensä diplomaattiuran takia Seppälä asui yli 15 vuotta ulkomailla mutta johti Lehtikuvan joukkoja usein paikan päällä arvokilpailuissa. Kuvaajapiireissä kiertänyt sanonta kuului, että ”missä kisat, siellä Pat”, kirjoittaa Risto Jussila kirjasessaan ”Ei sanaa ilman kuvaa – Lehtikuva Oy:n kuusi vuosikymmentä” (2011). Ulkomailla vietetyistä vuosista huolimatta Seppälän suhde Lehtikuvaan oli tiivis. Vaikka Lehtikuvalla ehti olla useita toimitusjohtajia, yrityksen asioista päätettäessä lopullinen päätösvalta oli sen hallituksella ja käytännössä siis Seppälällä, Jussila kertoo. Ennakkovalmistelut alkavat varhain Lehtikuvalaisia lähdössä Rooman EM-kisoihin elokuussa 1974. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana tuolloin toiminut Patricia Seppälä (toinen vasemmalta) oli tälläkin kertaa mukana matkalla. Lehtikuva / Ari Ojala Lehtikuvan kaltaiselle pienelle kuvatoimistolle arvokisat ovat usein mittava ponnistus. Ja mitä tärkeämmät kisat ovat kyseessä, sitä pidempään ja huolellisemmin niihin toimituksessa valmistaudutaan. Kisamatkojen organisointi alkaa usein kuukausia tai yli vuottakin aikaisemmin kuin itse kilpailutapahtumat alkavat. Suurtapahtumissa kilpailupaikoille siirtyminen, turvatarkastukset ja muut vastaavat järjestelyt haukkaavat ison osan käytettävissä olevista työtunneista. Improvisointiin ei juuri ole mahdollisuuksia, vaan ennakkosuunnittelun on pakko pelata. Koronaepidemian takia viime vuonna järjestettäväksi kaavailluista arvokisoista valtaosa siirrettiin myöhemmäksi tai peruttiin kokonaan. Vaikka kansainvälinen kilpailutoiminta on tänä vuonna ollut paljon aktiivisempaa, ennakkovalmisteluista on tullut työläitä, kun tautitilanne, matkustusrajoitukset ja viranomaisohjeistukset voivat muuttua nopeasti. Miten koronakevät 2020 vaikutti urheilutoimituksen rutiineihin? . Jalkapallon EM-kilpailujen ja Tokion olympialaisten ennakkosuunnittelu on ollut monin verroin tavallista vaativampaa, kertoo STT:n kuvatuotannosta ja urheilusta vastaava toimituspäällikkö Panu Tuunala. Akkreditointien, rokotusten ja karanteenien järjestäminen on vienyt valtavasti aikaa. Tokion olympialaisten osalta paljon on vielä auki, vaikka kisoihin on enää muutama viikko.toimituspäällikkö Panu Tuunala, STT Suomalaista näkökulmaa taltioimassa Lehtikuva oli paikalla Kööpenhaminassa, kun Suomen jalkapallomaajoukkue pelasi historiansa ensimmäisen ottelun EM-kilpailuissa. Lehtikuva / Markku Ulander Arvokilpailuissa katsojia kiinnostavat tietysti ennen muuta ottelut ja kilpailusuoritukset. Uutistoimiston näkökulmasta urheilullinen osuus ei kuitenkaan ole välttämättä tärkein syy sille, että omia toimittajia ja kuvaajia lähetetään maailmalle. Nykymaailmassa tulostietoa on tarjolla monissa kanavissa usein reaaliaikaisesti. Lue, millaisia erityispiirteitä liittyy hiihtokuvaukseen arvokisoissa . Kisakaupungeissa järjestettävät edustusurheilijoiden ennakkoinfot ja kilpailujen jälkeiset haastattelut tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden välittää suomalaislukijoille tärkeää tietoa, jota kansainväliset uutis- ja kuvatoimistot tai kisajärjestäjien tiedotuskanavat eivät huomioi. Siksi läsnäolo niissä on STT:n kannalta erityisen tärkeää, Tuunala sanoo. Entistä isompi osa urheilusuorituksiin keskittyvistä jutuista tehdään kotitoimituksessa. Kisapaikalla ollaan näkemässä ja kuvaamassa ennen kaikkea sitä, mikä ei tv-lähetyksissä näy. Nykyään yhä harvemmalla suomalaismedialla on mahdollisuuksia lähettää omia työntekijöitään arvokilpailuihin. Ilman Lehtikuvan ja STT:n edustusta suomalaisnäkökulma jäisi monissa kisoissa kovin kapeaksi, Tuunala huomauttaa. Esimerkiksi maakuntalehden kannalta oman alueen urheilijan kuvaaminen ja haastatteleminen kisapaikalla on tärkeää, vaikka urheilija ei taistelisikaan olympialaisten kärkisijoista. . Lehtikuvan perustamisen 70-vuotisjuhlavuoden merkeissä STT:n kotisivujen blogissa julkaistaan kuluvan vuoden aikana kuvatoimiston historiaan liittyviä blogikirjoituksia. Voit tutustua sarjan aiempiin osiin klikkaamalla tästä. Marraskuussa Päivälehden Museossa Helsingissä aukeaa Lehtikuvan juhlanäyttely.