Uutistoimistoväki keskustelee rajat ylittävästä yhteistyöstä: 5 kysymystä ja vastausta Helsingin alkavasta MINDS-konferenssista

Tällä viikolla runsaat parikymmentä uutistoimistoa ympäri maailman tapaa Helsingissä, kun Suomen Tietotoimisto isännöi kaksipäiväistä konferenssia. Uutistoimistojen kansainvälisen kehitysverkoston MINDSin tapaaminen tuo Helsinkiin yli sata alan huippuammattilaista, mukana ovat muun muassa maailman johtavat uutistoimistot Reuters Britanniasta, AP Yhdysvalloista, AFP Ranskasta ja DPA Saksasta.

Helsingin konferenssi on historiallinen kahdestakin syystä. Ensinnäkin paikan päälle on tulossa ennätyksellisen suuri määrä uutistoimistoammattilaisia. Samalla kehitysverkosto palaa ensi kertaa takaisin kaupunkiin, jossa sen virallinen perustamiskokous järjestettiin syksyllä 2007.

Monet Helsinkiin saapuvista vieraista ovat jo vuosien ajalta tuttuja STT Mediapalveluiden liiketoimintajohtaja Pihla Lehmusjoelle, jonka kaksivuotinen kausi MINDSin hallituksen varapuheenjohtajana päättyi viime vuonna.

Tämä on eräänlainen MINDSin kotiinpaluu 15 vuoden jälkeen. Samalla joukko, joka koostui perustamiskokouksessa paristakymmenestä aktiivista, on kasvanut sataan.

Pihla Lehmusjoki, STT

Tässä artikkelissa Lehmusjoki kertoo tarkemmin siitä, millaista yhteistyötä uutistoimistot kansainvälisesti tekevät ja miten se vaikuttaa suomalaiseen mediaan ja tiedonvälitykseen.

1. Keitä MINDSin jäsenet ovat?

Verkostoon kuuluu yli 20 uutistoimistoa eri mantereilta. Vuonna 2007 perustetun kehitysverkoston keskeinen tehtävä on tukea uutistoimistojen digitalisaatiokehitystä niin kaupallisesta, teknologisesta kuin journalistisestakin näkökulmasta.

Kaikki verkoston jäsenet ovat keskenään yhdenvertaisia riippumatta niiden koosta ja resursseista. STT on ollut MINDSin jäsen sen perustamisesta asti. Vaikka olemme verkoston pienin uutistoimisto, meidät tunnetaan kansainvälisesti erityisesti analytiikan ja automaatiokehityksen edelläkävijänä.

2. Mitkä asiat ovat esillä Helsingin kokoontumisessa?

Tämän vuoden teemoja ovat moniäänisyys sekä uutistoimistojen rajat ylittävä yhteistyö niin toistensa kuin media-asiakkaidensa kanssa. Nämä ovat tietysti ajankohtaisia aiheita aina, mutta Ukrainan sotatilan vuoksi yhteistyön merkitys on entisestäänkin korostunut.

Ammattijournalistien läsnäolo kriisialueilla on erityisen tärkeää luotettavan tiedonvälityksen kannalta, ja uutis- ja kuvatoimistoilla on tässä aivan keskeinen rooli. Olemme paikalla myös niiden kansallisten mediatoimijoiden puolesta, joilla ei ole siihen mahdollisuutta.

3. Miten STT hyötyy uutistoimistojen välisestä yhteistyöstä?

Kehitysverkoston tapaamiset ovat hyvä foorumi kertoa kumppanitoimistoille STT:n innovaatioista ja kuulla vastaavasti muualla tehdystä kehitystyöstä. Uutistoimistojen ei kannata tahoillaan keksiä pyörää uudelleen, sillä usein keksintö, joka toimii meillä, toimii myös jossakin muualla – ja toisin päin.

STT on esimerkiksi saanut yhteistyöprojekteille merkittäviä innovaatiorahoituksia ja kaupallistanut kansainväliselle markkinalle useamman palvelun, kuten STT Tarkkailijan ja STT Pikkulinnun.

Yhteistyömme on erityisen tiivistä toisten Pohjoismaiden kesken, ja STT on monesti toisille uutistoimistoille keskeisin tiedon ikkuna suomalaiseen yhteiskuntaan. Meidän uutis- ja kuvapalvelumme kautta maailmalla tiedetään, mitä Suomessa tapahtuu.

4. Mitä hyötyä MINDS-yhteistyöstä on STT:n asiakkaille ja suomalaisille mediankuluttajille?

Hyödyt tulevat jälleen yhteistyön kautta. Yksittäisen kansallisen uutistoimiston ”kehitysmuskelit” ovat kovilla, kun samaan aikaan kehitetään uutta ja ylläpidetään olemassa olevaa perusliiketoimintaa. Kuten nykytyöelämälle on tyypillistä, käsipareista on jatkuvasti vajetta.

Uutistoimistoverkoston yhteistyö näkyy STT:n asiakkaille ja aina mediankuluttajille asti hyvin konkreettisilla tavoilla esimerkiksi yöaikaisessa uutistoiminnassa ja erilaisten suurten, kansainvälisten uutistapahtumien yhteydessä.

STT:n yövuoroja on jo vuosien ajan tehty maapallon toiselta puolelta Sydneystä. Ennen koronapandemian puhkeamista suomalaiset työskentelivät yhteisessä ”kengurutoimituksessa” eurooppalaisten kollegojensa kanssa. Yövuorojärjestely on paitsi merkittävästi parantanut henkilöstön hyvinvointia myös lisännyt yöllä tehtyjen uutisten määrää ja laatua, kun toimittajat voivat työskennellä päivävuoroissa toisella aikavyöhykkeellä.

Kansainvälisissä uutistapahtumissa, kuten suurissa urheilukilpailuissa, STT tekee kuvanvaihtoa muun muassa kaikkien pohjoismaisten uutistoimistojen kanssa, mikä takaa hyvin kattavan kuvanvälityksen suomalaiselle yleisölle.

5. Ovatko eri maiden uutistoimistojen kohtaamat haasteet samankaltaisia?

Kyllä, vaikka merkitystä on toki kansallisen markkinan koolla, median toimintaedellytysten tukemisella ja kunkin maan mediankulutuksen trendeillä. STT on MINDS-verkoston uutistoimistoista kooltaan pienin, mikä vaikuttaa siihen, että joskus alaan yleisesti vaikuttavat ilmiöt rantautuvat meille muita maita aikaisemmin.

Itse näen tässä myös hopeareunuksen: uskon, että STT on koostaan huolimatta ollut edelläkävijänä monissa kehityshankkeissa juuri siksi, että meidän on täytynyt ottaa innovaatioita käyttöön etujoukoissa ja pienikokoisena toimijana olemme ehkä myös ketterämpiä kuin isot organisaatiot.