Uutistoimisto oli pääministeriä nopeampi ­– puhemies sai tiedon hallituksen erosta STT:n tekstiviestillä

Tämä STT:n tekstiviesti pysäytti eduskunnan puhemiehen Paula Risikon ja monet kansanedustajat perjantaiaamuna.

Viesti tuli ennen puhemiesneuvoston kokouksen alkamista.

­– Se oli keretty jo kutsua koolle, ja sitten tuli tämä tieto joka muutti kaiken, Risikko sanoi Ilta-Sanomille.

Ilta-Sanomien mukaan Risikko ei ollut saanut mitään ennakkovaroitusta. Hän ei lehden mukaan kertonut, miltä tuntui saada tieto näin isosta asiasta pelkällä viestillä.

Viestintätapa puhutti Twitterissä

Asia herätti huomiota somessa. Muun muassa kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) arveli Twitterissä, että osa keskustankin edustajista sai ensitiedon STT:n tekstiviestillä.

Uraauurtavaa ysäriteknologiaa

Etenkin yhteiskunnallisille vaikuttajille tutulla STT:n tekstiviestiuutispalvelulla on pitkä historia, sillä uutistoimisto aloitti viestien lähettämisen jo 1990-luvun puolivälissä. Tammikuussa 1996 STT kertoi omassa uutisessaan, että ”Suomen Tietotoimisto ja Tele ovat sopineet STT:n uutisten välittämisestä reaaliajassa GSM-puhelinten näyttöruutuun.”

Uutisessa arvioitiin, että vastaavaa palvelua ei tiettävästi ole käytössä missään muualla maailmassa. Järjestelmän kehittänyt STT:n tietoverkkoasiantuntija Jukka Salomaa kertoi, että uutiset välittyvät koko sille alueelle, jolla GSM-verkon lyhytsanomapalvelu toimii – ainakin teoriassa.

Uutiset ovat näin luettavissa Euroopan lisäksi esimerkiksi Lähi-idässä. GSM-verkko toimii mm. Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Afrikassa; teoriassa jopa Australiassa — vaikkakaan uutisten säännöllistä välittymistä näille alueille emme vielä voi taata.

tietoverkkoasiantuntija Jukka Salomaa STT:n uutisessa 5.1.1996

Uutisessa muistutettiin, että tekstiviestiuutiset eivät mene ”harakoille”, vaikka matkapuhelin olisi suljettuna viestien lähetyshetkellä, vaan viestit ovat luettavissa, kun puhelimen seuraavan kerran avaa.

Uuden teknologian haltuunottoon suhtauduttiin toimituksessa luottamuksella, olihan STT:llä vankka kokemus ”oleellisen tiedon tiivistämisestä lyhyeen sähkemuotoon”, kuten juttuun haastateltu vt. päätoimittaja, toimituspäällikkö Raimo Heinonen painotti.

Jo tuolloin oli selvää, että kyse ei ollut koko kansan palvelusta, vaan STT:n Uutissalamat oli tarkoitettu ennen kaikkea yhteiskunnallisten päättäjien käyttöön.