Avatar photo

10. marraskuuta 2023

STT sai JSN:ltä langettavan päätöksen

STT:n juttuun jäi korjauksesta huolimatta olennainen asiavirhe. STT ei tarkistanut juttunsa tietoja riittävästi.

Kantelut 8618/UL/23, 8619/UL/23 ja 8620/MTV/20

Neuvostolle on kanneltu Ilta-Sanomien (8618/UL/23), Suomenmaan (8619/UL/23) ja MTV:n (8620/MTV/20) versioista STT:n 24.5.2023 jakamasta jutusta, joka käsitteli laittoman huumeiden käyttöhuoneen avaamista Helsinkiin.

Puheenjohtaja on ottanut käsittelyyn omasta aloitteestaan STT:n 24.5.2023 jutun selvittääkseen, miten STT on korjannut juttuaan ja viestinyt olennaisen asiavirheen korjauksesta asiakkailleen, koska kantelija on pyytänyt STT:a korjaamaan juttuaan ja on maininnut STT:n kantelussaan MTV:n jutusta. 

Päätoimittajaa pyydettiin vastaamaan kanteluun Journalistin ohjeiden 8, 10, 12 ja 20 näkökulmasta. Päätoimittajaa pyydettiin toimittamaan neuvostolle alkuperäisen ja korjatun juttuversion sekä kertomaan, miten ja milloin tieto korjauksesta on välitetty STT:n asiakkaille. 

Päätoimittajan vastaus 9.10.2023

STT:n päätoimittajan Minna Holopaisen mukaan STT uutisoi 24. 5. 2023 aktivistien Helsinkiin avaamasta huumeiden käyttöhuoneesta. Tapausta taustoitettiin kertomalla nuorten huumekuolemien yleisyydestä Suomessa. Taustatietona hyödynnettiin vuoden alussa julkaistua STT:n uutista, joka perustui Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) tiedotteeseen. 

Päätoimittajan mukaan alkuvuoden uutisessa oli valitettavasti tulkittu väärin tiedotteeseen sisältynyttä graafia huumekuolemista. Graafin alkuperäinen lähde oli Euroopan huumeiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus. 

Päätoimittajan mukaan virhe tuli STT:n tietoon kantelijan korjauspyynnössä 24.5.2023 kello 17.01. Korjauspyynnössä kerrottiin, ettei kyseisestä julkaisusta löydy pohjaa uutisessa esitetylle väitteelle ”Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen viime vuoden raportin mukaan vuonna 2020 Suomessa huumeisiin kuoli alle 25-vuotiaita eniten EU:ssa”. 

Päätoimittajan mukaan itse uutistilanne oli tuolloin vielä kesken ja STT:n toimittaja seurasi, miten poliisi reagoi laittoman käyttöhuoneen avaamiseen. Taustakappaletta koskeva korjauspyyntö otettiin selvittelyyn samaan aikaan ja se todettiin aiheelliseksi. Alkuperäisessä graafissa oli todellisuudessa vertailtu nuorten huumekuolemien osuutta kaikista huumekuolemista eikä niiden määrää eri maissa, kuten aiemmasta uutisesta lainatussa kohdassa väitettiin. 

STT:n asiakkaille lähetettiin jutun julkaisupäivänä kello 19.18 korjattu juttu korjausmerkintöineen. Uutistilanne ilta-aikaan ei mahdollistanut asian laajempaa selvittelyä tai tausta-aineistoihin tutustumista sen jälkeen, kun virhe oli tunnistettu ja korjattu asianmukaisesti.  

Päätoimittajan mukaan STT lähettää joka ilta asiakkailleen listan päivän korjauksista ja oikaisuista. Valitettavasti tällä kertaa kyseinen korjaus oli jäänyt teknisistä syistä tulostumatta listaan. Vastaavaa tilannetta ei ole havaittu aiemmin. Päätoimittaja kertoo, että STT on ohjeistanut uudelleen teknisten merkintöjen tekemistä niin, ettei näin pääsisi käymään uudelleen. 

Päätoimittaja toteaa, että virheen alkusyytä alettiin selvittää seuraavana päivänä 25. 5. 2023. Kun ensimmäisen virheellisen jutun syntyvaiheet oli selvitetty, siihen lähettiin korjaus ja oikaisu 27.5.2023. 

Korjausta pyytäneelle kantelijalle ilmoitettiin, että virhe oli oikaistu. 

Päätoimittajan mukaan Käyttöhuoneuutisessa 24.5.2023 käytettiin taustatietona STT:n uutisarkiston tietoa joidenkin kuukausien takaa. Kantelun kohteena olevan jutun kirjoittaneella toimittajalla ei ollut päätoimittajan mukaan ollut syytä epäillä STT:n omaa arkistouutista, joka oli kirjoitettu vain muutamia kuukausia aiemmin ja perustui luotettavaan lähteeseen. 

Alkuperäinen virheellinen juttu oli julkaistu 2.1.2023. Sen lähteenä oli Onnettomuustutkintakeskuksen tiedote, jossa kerrottiin nuorten huumekuolemiin liittyvän turvallisuustutkinnan aloittamisesta sekä niiden kansainvälisesti vertailtuna suuresta määrästä Suomessa. Uutisjuttu perustui luotettavaan viranomaislähteeseen, mutta valitettavasti graafin tulkinnassa tapahtui inhimillinen virhe. Tästä virheestä STT ei saanut oikaisupyyntöä eikä sitä havaittu myöskään toimituksessa.  

Päätoimittajan mukaan juttuun ja sen myöhemmin tehtyihin korjauksiin jäi lisäksi epätarkkuus siinä, että kaikki tiedot olisivat olleet vuodelta 2020, vaikka viranomaistiedotteen kuvatekstin mukaan ne olivat joko kyseiseltä vuodelta tai uusimmalta vuodelta, jonka tietoja oli käytettävissä. STT:ssä ei havaittu epätarkkaa muotoilua eikä tiedossa ennen JSN:n vastauspyyntöä ollut tähän liittyvää oikaisupyyntöä. Jos asia olisi huomattu alun perin, ilmaisua olisi voitu täsmentää. Päätoimittaja ei kuitenkaan pidä tätä 2.1. ja 25.4.2023 julkaistujen uutisten kannalta niin olennaisena asiavirheenä, että sen oikaiseminen olisi enää perusteltua.  

Päätoimittaja toteaa, että varsinaisen aiheen uutisoinnissa STT:llä ei ollut syytä epäillä, että Otkesin tiedotteessaan julkaiseman eurooppalaisen vertailun luotettavuudesta olisi epäselvyyttä. Tilastolla perusteltiin tiedotteessa sitä, että viranomainen oli ryhtymässä toimenpiteisiin hälyttävältä vaikuttavan tilanteen selvittämiseksi. Tällaisen asian uutisointi on peruspalvelua, jota asiakkaat ja kansalaiset uutistoimistolta odottavat ilman, että toimituksen olisi automaattisesti ryhdyttävä selvittämään, ovatko viranomaisen esittämät tiedot varmasti oikeellisia. 

Päätoimittajan mukaan taustatietojen hakeminen STT:n omasta uutisarkistosta on tavanomainen käytäntö. Uutistilanteissa ei ole realistista mahdollisuutta tarkistaa jokaista lyhyttä taustatietona erikseen, jos tiedot ovat tuoreita, lähde käy ilmi eikä ole erityistä syytä epäillä niiden oikeellisuutta. Tällä taustoittamisella pyritään palvelemaan yleisöä mahdollisimman hyvin, mutta uusien tietojen selvittämisen ohessa siihen on yleensä käytettävissä vain rajoitetusti aikaa. 

Kun tiedon virheellisyys tuotiin STT:n tietoon, asia selvitettiin, virhe yksilöitiin ja uutinen korjattiin niin pian kuin se keskeneräisessä uutistilanteessa oli mahdollista. Päätoimittajan muukaan STT:n asiakkaille ja yleisölle kerrottiin avoimesti virheestä jutun merkinnöissä, vaikka tieto korjauksesta ei poikkeuksellisesti tulostunut illan korjauslistalle. Selvittelyn jälkeen korjattiin lisäksi myös alkuperäinen juttu, josta virhe oli peräisin. 

Päätoimittaja katsoo STT:n noudattaneen näin hyvää journalistista tapaa pyrkimällä totuudelliseen tiedonvälitykseen (JO 8), tarkistamalla tiedot tilanteeseen katsoen mahdollisimman hyvin (JO 10), suhtautumalla kriittisesti tietolähteisiin eli nojaamalla luotettaviin lähteisiin ( JO 12) ja korjaamalla tietoonsa tulleen virheen viipymättä ja avoimesti (JO 20).  

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

STT:n uutisessa väitettiin virheellisesti: Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen viime vuoden raportin mukaan vuonna 2020 Suomessa huumeisiin kuoli alle 25-vuotiaita eniten EU:ssa. STT korjasi juttuaan jo sen julkaisupäivänä saatuaan kantelijalta korjauspyynnön. 

Neuvosto toteaa, että vaikka STT tarttui korjaustoimiin ripeästi, juttu jäi edelleen virheelliseksi. Korjatussa jutussa kerrottiin, että Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen viime vuoden raportin mukaan vuonna 2020 Suomessa huumeisiin kuolleiden alle 25-vuotiaiden osuus oli Suomessa korkein EU-maissa. Väitteelle ei löydy perusteita lähteenä käytetystä raportista. Kolmannes EU-maiden luvuista oli peräisin aiemmilta vuosilta kuin 2020. Raportissa itsessään varoitettiin, että luvut eivät ole vertailukelpoisia eriävien tilastointivuosien, menetelmällisten erojen ja joidenkin maiden mahdollisen aliraportoinnin vuoksi. 

Neuvosto toteaa, että STT on käyttänyt luotettavia lähteitä eikä tapauksessa ole viitteitä lähdekritiikin pettämisestä. STT:llä olisi kuitenkin ollut syytä tarkistaa aikaisemmin julkaisemansa tiedot huolellisemmin viimeistään saatuaan korjauspyynnön kantelun kohteena olleesta jutusta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että STT on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 10 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj.), Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Anssi Marttinen, Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Timo Sipola, Jani Tanskanen, Marjukka Vainio-Rossi ja Erja Yläjärvi.