Maija Lappalainen

5. joulukuuta 2017

Näin tehdään STT:n lukiovertailu

Vuonna 2012 STT:ssä toteutettiin pitkään suunniteltu datahanke. Uudenlainen lukiovertailu huomioi paitsi ylioppilaskirjoitusten tulokset myös oppilaiden lähtötason, jolloin vertailussa päästiin askel lähemmäs opetuksen vaikutuksen mittaamista. Sittemmin STT on toteuttanut lukiovertailun kahdesti vuodessa syksyn ja kevään ylioppilastulosten julkistuksen yhteydessä.

– Lukiovertailussa ei ole mielekästä tuijottaa pelkästään koulujen paremmuutta ylioppilasarvosanojen valossa, koska sisään otettavien opiskelijoiden lähtötaso vaihtelee kouluittain. STT:n lukiovertailu mittaa tunnetuista vertailuista parhaiten sitä, miten lukiot onnistuvat luotsatessaan opiskelijoita läpi lukion oppimäärän, sanoo STT:n suunnitteleva uutispäällikkö Janne Huuskonen.

Lehtikuva / Jussi Nukari

– STT:n lukiovertailu on tärkeä, koska se nostaa esiin sellaista hyvää työtä, joka muuten voisi jäädä huomaamatta.

Lukiovertailuilla voi olla vaikutusta myös siihen, millaisia tavoitteita kokelaat asettavat itselleen. Tänä syksynäSTT:n  vertailun tuloksia tarkasteltaessa nimittäin ilmeni, että kärkeen nousseen Kristinestads gymnasium -lukion oppilaat olivat asettaneet tavoitteekseen hyvän sijoituksen vertailussa.

Lue Kristiinankaupungin lukioilaisten ajatuksista ja vertailun tuloksista lisää Etelä-Suomen Sanomien sivulta.

STT vertaa tuoreimpia yo-tuloksia kolme vuotta aiempiin sisääntulokeskiarvoihin. Muuttujissa käytetään koulukohtaisia keskiarvoja.

 

Lue Tyylikirjasta tarkemmin lukiovertailun periaatteista