3. helmikuuta 2022

STT:ssä uskotaan kömmähdysten avoimeen käsittelyyn: ”Joskus virheet sattuvat uutisiin”

Nainen istuu työpaikalla pöydän ääressä kasvot käsiin painettuina.
Lehtikuva / Emmi Korhonen

Mikä yhdistää YK:n yleiskokousta, ruotsalaistalojen uima-altaita ja härmärockin jättiläistä Eppu Normaalia? Ainakin se, että näistä kaikista on uutisoitu virheellisesti.

Viime viikolla Suomen Tietotoimisto astui miinaan, kun se uutisoi Eppu Normaali Oy:n ostaneen Yleisradiolta Tohlopin toiminnot Tampereella. Oikea uutinen uuden tuotantostudion suunnittelusta sai vinhan lisäkierteen, kun jutunteon yhteydessä uutistekstiin päätyi vahingossa mukaan sisältöä vanhasta aprillipilasta.

Virheitä sattuu joka työssä

Vaikka virheet ovat asia, jota STT:ssä yritetään kaikin keinoin välttää, niitä sattuu toisinaan, sanoo vastaava päätoimittaja Minna Holopainen:

Uutistoimistotyö on ihmistyötä, ja kaikki ihmiset tekevät joskus virheitä. Joskus ne sattuvat uutisiin.

vastaava päätoimittaja Minna Holopainen, STT

Uutistyössä tehdyn virheen jälkeen on tärkeä myöntää tapahtunut ja korjata väärät tiedot mahdollisimman näkyvästi, Holopainen sanoo. Hän lisää, että vaikka virheiden tekeminen ei ole kenestäkään mukavaa, niin vakavan uutistoimistonkin pitää pystyä nauramaan itselleen.

Luotettavuus on STT:n tärkein arvo. Mutta ei maailma yhteen virheeseen kaadu eikä myöskään STT:n luotettavuus.

.

Kun virheen myöntää ja sitä analysoi – mielellään yhdessä kollegojen kanssa – siitä on helpompaa myös päästä yli, Holopainen sanoo. STT:ssä puitiinkin tuoretta uutismokaa muistelemalla aiempina vuosina ja vuosikymmeninä tapahtuneita kömmähdyksiä.

Klassikkomokasta erilaisia versioita

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokoukseen liittyvä klassikkomoka on tapahtunut jo niin kauan sitten, että sen tarkka syntyaika on unohtunut – ja kenties virheen tehnyt toimituskin muistetaan väärin.

Holopainen sanoo, että hänelle käännösvirhe mainittiin varoittavana esimerkkinä jo ensimmäisessä kesätyöpaikassa Yleisradiossa 1980-luvulla. Holopaiselle kerrotun version mukaan nimenomaan STT:n kesätoimittaja olisi tehnyt kauan sitten käännösjuttua YK:n yleiskokouksesta (englanniksi General Assembly) ja kirjoittanut juttuun, että kenraali Assembly oli puhjennut suosionosoituksiin.

STT:n kokenut ulkomaantoimittaja Niilo Simojoki puolestaan kertoo kuulleensa tarinasta version, jossa ”kenraalia” tervehti henkilö nimeltä Loud Cheers eli samaisessa uutisessa olisi tehty kaksikin käännösvirhettä.

Vaikka yksityiskohdat ovat hämärtyneet ajan saatossa, toimii tapaus kelpo varoituksena huolimattomien käännösten vaaroista vuosikymmenten jälkeenkin.

Kompurointia toisen kotimaisen kanssa

Toinenkin vanha tapaus liittyy käännösvirheeseen. Kerrotaan, että 1970-luvulla eräs toimittaja olisi kääntänyt ruotsinkielisestä uutisesta sanan simbassäng (uima-al­las) muotoon simpanssisänky.

Holopaisen mukaan tämä virhe on välillä pantu STT:n ja toisinaan Helsingin Sanomien piikkiin. Helsingin Sanomat kuitenkin otti kyseisen mokan oman toimittajansa nimiin muutaman vuoden takaisessa kömmähdyskoosteessa.

.

Tuoreempi ruotsinkieliseen lähdetekstiin liittyvä hutilointi on sen sijaan varmuudella tapahtunut STT:ssä. Uutistoimistossa kirjoitettiin vuonna 2004 Svenska Teaternin revyystä, jossa oli mukana eräs harmonikansoittaja (ruotsiksi dragspelare). Suomenkielisessä uutisessa hanuristista tuli kuitenkin erheellisesti dragnäyttelijä.

Oikaisun lisäksi harmonikkataiteilijalle toimitettiin tuolloin kukkalähetys, johdon assistentti Tarja Björkqvist muistelee.

Huumorin vaarat konkretisoituivat

Vuonna 1982 käydyn Falklandin sodan aikoihin STT:ssä puolestaan sattui tapaus, joka osoittaa kuinka vaarallista huumori voi työtehtävissä joskus olla.

Ilmeisen hiljaisen työvuoron päätteeksi eräs ulkomaantoimittaja oli jättänyt kirjoituskoneen näppäimistölle tekstin, jossa kerrottiin lintujen nokkien pehmenneen mahdollisesti sotatoimissa käytettyjen kemikaalien seurauksena. Mainittiinpa jutussa myös Britannian prinssi Philipin puuttuneen tapaukseen – tai näin ainakin jälkipolville säilynyt versio tapahtuneesta kuuluu.

Joka tapauksessa töihin saapunut toimittaja ei ymmärtänyt kollegansa kirjoitelmaa huumoriksi, vaan lähetti sen eteenpäin lehtien julkaistavaksi. Herkän ulkopoliittisen tilanteen vuoksi täysin perättömän uutisen levittämisestä syntyi aikanaan kohtalaisen suuri selkkaus, Holopainen kertoo.

Eikä suullinen ilmaisukaan aina niin helppoa ole: Monet muistavat poikkeuksellisen rikosjutun, jossa lakimies Juha Turunen sieppasi Herlinin teollisuussuvun perijättären toukokuussa 2009 ja piti naista vankinaan Turussa lähes kolme viikkoa.

Tapauksen oikeudenkäyntiä seurattiin tuolloin tietenkin myös STT:n radiouutisissa. Eräänä aamuna varhaista lähetystä koonnut toimittaja onnistui lukemaan radiosähkeen niin, että lopputulema kuului ”syytetyn penkillä istuu turkulainen juristi Juha Turisti”. Tällaisen riimittelyn jälkeen seuraavienkaan lähetysten lukeminen ei kuulemma meinannut onnistua naurunpyrskähdysten takia.