Maija Paikkala

16. marraskuuta 2017

Uhri, sankari tai pahis – miten vähemmistöjä käsitellään mediassa?

Media esittää vähemmistöt usein uhreina, sankareina tai pahiksina, toteaa Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tiedottaja Maria Swanljung. Swanljung kävi taannoin keskustelemassa STT:n toimituksen kanssa vähemmistöjen käsittelystä mediassa. Aihetta on pohdittu STT:ssä myös aiemmin ja siitä on kirjattu linjauksia toimituksen ohjeisiin. Asiantuntijavierailu mahdollisti monitahoisen asian tarkemman pohtimisen.

Vähemmistöistä puhuessaan Swanljung tarkoittaa niin etnisiä vähemmistöjä, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kuin esimerkiksi vammaisia.

Mies ostoksilla. Kuvaa on käytetty kuvittamaan tuotteiden hinnoitteluun liittyvää STT:n juttua. Jarno Mela / Lehtikuva

Swanljungin mukaan ratkaisu stereotyyppisten roolien rikkomiseksi ei ole vähentää vähemmistöjen mainitsemista esimerkiksi rikosuutisoinnissa vaan ennemminkin lisätä mainintoja. Hän toivoo, että vähemmistöjen edustajat saisivat esiintyä mediassa myös muutoin kuin vähemmistöjen edustajina: äiteinä, lääkäreinä, jäätelön syöjinä. Ja että rikolliset olisivat rikollisia, edustavat he mitä tahansa vähemmistöryhmää.

Itsekin toimittajataustainen Swanljung ei toivo vääristelyä suuntaan tai toiseen vähemmistöjen nimissä.

– Median kuuluu raportoida ja kertoa totuudesta. Mutta kenen totuudesta puhumme ja mikä totuus on? Jos media viljelee stereotypioita, se johtaa aivan liian pienen ryhmän kuulemiseen. Maailmasta rakentuu kuva, joka ei ole aivan tosi.

Swanljung kehottaakin pysähtymään aina, kun käyttää sanoja kuten tavallinen.

– Keneen vertaan? Kuka on se toinen?

Näkökulmien valintaa pohditaan STT:n arjessa jatkuvasti. STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen muistuttaa, että uutinen on poikkeama normaalista.

– Mutta kyse on siitä, miten normaali esitetään. Osaammeko tuoda esille, että normaalisti kaikessa on vaihtelua? On aika nurinkurista esittää vain keskiarvo tavallisena.

Kasvottomat kuvituskuvat

Kuvissa vähemmistöt esitetään usein kasvottomina. Maahanmuuttaja-aiheisia uutisia kuvitetaan usein esimerkiksi hunnutetuilla musliminaisilla katukuvassa.

– Yksilöä ei haluta leimata, mutta siinä on haasteensa. Kun kasvottomuudesta tulee yleiskuva, se epäinhimillistää vähemmistöä, Swanljung pohtii.

Myös vähemmistöihin kuulumattomat esitetään kuvituskuvissa usein kasvottomina, STT:n kuvatoimittaja Teemu Salonen kertoo. Jos ihminen on tunnistettavissa kuvasta, kuvan julkaisuun tarvitaan lupa, eikä esimerkiksi kadulla kuvattaessa lupia ole aina mahdollista kerätä kaikilta kuvassa näkyviltä. Lisäksi aiheet, joiden yhteydessä kuvituskuvia käytetään, voivat vaihdella suuresti.

”Vaikeminen on vähinten journalismia”

STT:n Tyylikirjassa vähemmistöistä puhutaan useassa kohdassa. Erilaisten näkökulmien huomioiminen on nostettu STT:n toimituspolitiikassa yhdeksi luotettavuuden teeseistä. Uutisjutun sisältöä käsittelevässä luvussa kehotetaan miettimään, kuka pääsee ääneen ja kuka uhkaa jäädä paitsioon. Samaa korostetaan myös uutissuunnittelun kohdalla:

Hyvällä suunnittelulla voit vaikuttaa siihen, että myös valtajulkisuudesta sivuun jäävät aiheet ja näkökulmat saavat joskus huomiota ja jutuissa pääsevät ääneen nekin, joita ehkä kuullaan liian vähän: aiheesta riippuen naiset tai miehet, maahan­muuttajat ja muut vähemmistöt sekä yhteiskunnan vähä­osaiset.

Vähemmistöjen käsittely on mainittu myös Journalistin ohjeissa.

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Journalistin ohje 26.

Ohje on ajankohtainen, Holopainen muistuttaa.

– Kun katsoo, mitä Euroopassa ja Yhdysvalloissa tapahtuu, ei voi olla miettimättä, mistä kaikki viha nyt kumpuaa ja mihin se voi johtaa. Vaikeneminen on vähiten journalismia. Enemmän voimme vaikuttaa sillä, miten työmme teemme.

STT järjestää säännöllisesti toimitukselleen vastaavia taustatilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Käsittelyssä ovat olleet muun muassa ensi vuoden presidentinvaalit sekä kyberturvallisuus.