Mitä julkaistaan ja mitä ei? STT:läiset pohtivat mediaetiikkaa päivittäin

Milloin viimeksi olet joutunut työssäsi miettimään Journalistin ohjetta numero 27?

Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista, jos asianosainen antaa luvan tai jos tiedoilla on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.

STT:n uutispäällikkö, toimitussihteeri, oikeustoimittaja ja toimituksen päällikkö vastaavat.

__________________________________________

”Viimeksi nimen julkaisemista ja yksityiselämäohjetta mietittiin viihdetaiteilija Jari Sillanpään huumeiden käytön paljastuttua. Hänhän jäi kiinni ja sai käräjäoikeudesta sakot. Yleensä julkaisemme tuomitun nimen, jos hän saa vähintään kaksi vuotta vankeutta. Sillanpää on kuitenkin koko kansan tuntema ”otsikkonimi”, jolloin hänen yksityisyydensuojansa on pienempi kuin niin sanotun tavallisen ihmisen. Julkkiksia voidaan myös pitää esikuvina ja roolimalleina ja siksi heidän tekemisiään voidaan uutisoida silloinkin, kun uutiset ovat ikäviä.

Myös julkkisasianajaja Heikki Lampelan pahoinpitelytuomion uutisoinnissa kyse on osittain samasta asiasta. Lampela on itse avannut ovet julkisuuteen ja kertonut avoimesti esimerkiksi naissuhteistaan. Lisäksi hän on ammatiltaan asianajaja, jolta voidaan edellyttää erityistä nuhteettomuutta ja lain noudattamista kaikissa oloissa. Asianajajaliittohan erotti Lampelan jäsenyydestään, joka on harvinaista ja siksi uutinen.”

– Mimma Lehtovaara, uutispäällikkö
@mimmal

__________________________________________

”Toimitussihteerin työssä sitä (arkaluonteisten tietojen julkaisemista) joutuu miettimään ihan koko ajan. Esimerkiksi kun uutisoimme jonkun ihmisen katoamisesta, on tärkeää, että samassa uutisessa ei julkaista harkitsematta kadonneen nimeä ja terveystietoja. Jos kirjoitamme, että jollain kadonneella on dementia, emme voi kertoa hänen nimeään, ellei siihen ole erityistä perustetta. Siinä täytyy olla tarkkana. ”

– Tommi Peltoniemi, toimitussihteeri
@TommiPeltoniemi

__________________________________________

”Joudumme miettimään rikoksesta epäillyn nimen julkistamista päivittäin. Esimerkiksi pari viikkoa sitten oli tapaus, jossa mies oli raiskannut ja pahoinpidellyt puolisoaan useita kertoja vuosien ajan ja saanut viiden ja puolen vuoden vankeustuomion. Päädyimme siihen, ettemme julkaise tuomitun nimeä uhrin suojelemiseksi, koska uhrin voisi tunnistaa puolison nimestä. Joudumme usein pohtimaan nimen julkaisua esimerkiksi sillä perusteella, onko uhri tekijän lähipiiriä.

Toisinaan saattaa olla perusteltua julkaista nimi, vaikka kyse on virallisesti vasta rikosepäilystä. Esimerkiksi Turun puukkoiskun yhteydessä kerroimme poikkeuksellisesti rikoksesta epäillyn nimen useiden silminnäkijöiden ja rikosepäilyn poikkeuksellisen luonteen vuoksi. ”

– Olli-Pekka Paajanen, oikeustoimittaja
@Olpaajan

__________________________________________

”Esimerkiksi kauppakeskus Sellon ampumisissa piti punnita tarkkaan, mikä on yleisön tiedontarve ja tarve ymmärtää tapahtunutta suhteessa siihen, mitä voidaan taas kertoa uhrin näkökulmasta. Sellon tapauksessa oli yleisön näkökulmasta tärkeää tuoda ilmi, että ampuminen ei ollut sattumanvaraista, mutta harkintaa piti käyttää, koska uhrina oli tekijän entinen naisystävä ja tämän työtovereita.”

– Laura Kolu, 24h-toimituksen päällikkö
@LauraKolu

__________________________________________

STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen pohti syksyllä tiedon julkistamiseen liittyviä kysymyksiä blogitekstissään ”Kun kaikkea ei kerrota – sieppausuutisoinnissa mietitään aina myös siepatun turvallisuutta”.

”Sieppaustilanteessa keskeinen harkintaperuste on myös vaikutus siepatun turvallisuuteen. Tapauksesta riippuen hänen tehtävänsä, työpaikkansa, perhetaustansa tai esimerkiksi varallisuutensa voisi vaikuttaa sieppaajien esittämiin lunnasvaatimuksiin. Uutisissa pidättäydytään esimerkiksi kertomasta siepatun nimeä, vaikka se tiedettäisiin, jos on syytä epäillä, ettei sieppaajillakaan välttämättä ole sitä tiedossaan. Usein nimellä ei edes ole lukijan kannalta merkitystä. Jos nimi kuitenkin tulisi julki muuta kautta, esimerkiksi sieppausmaan lehdistössä, kynnys julkaista se myös Suomessa laskisi.”

__________________________________________

Tällä viikolla vietetään Sanomalehtiviikkoa, jossa teemana on mediaetiikka. STT:n toimittajat nojaavat työssään Journalistin ohjeisiin ja STT:n omiin eettisiin ohjeisiin.

Miten hyvin sinä tunnet journalistin etiikan?

Tutustu STT:n faktantarkistusoppaaseen ”Faktatarkistuksen ABC”

Lue, minkälaista on ”portinvartijan” eli toimitussihteerin työ STT:ssä