Avatar photo

1. marraskuuta 2017

STT on 130-vuotias pizzaa rakastava ja roboteista kiinnostunut surffaaja

STT siemailee vahvaa espressoa rantakahvilassa Sydneyn Bondi Beachillä ja muistelee aikaa ennen syntymäänsä.

Lehtikuva / Irene Stachon

Jo huomattavan pitkän aikaa, aina siitä lähtien kun maaseudulle syntyi huomattavaa lehdistöä, on alkanut käydä yhä tuntuvammaksi sellaisen toimiston puuttuminen, joka voisi hankkia maaseudun pienille sanomalehdelle tärkeimmät päivän uutiset niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Näin kirjoitti Helsingfors Dagbladin toimittaja Woldemar Westzynthius vuonna 1887 anoessaan Suomen lennätinpiirihallituksen johtajalta lupaa sähkösanomatoimiston perustamiseen. Lupa saatiin. Siten syntyi nyt jo 130-vuotissyntymäpäiviään viettävä STT, joka antoi juhlapäivänsä kynnyksellä syväluotaavan merkkipäivähaastattelun.

 

Lapsuudessa lyhyitä kotimaan uutisia

Lapsuuttaan STT muistelee lämmöllä.  Aluksi hänen nimensä oli Suomen Sähkösanomatoimisto SST. Ensimmäisinä elinvuosina uutiset käsittelivät lähes kokonaan kotimaan tapahtumia. Ne olivat lyhyitä, muutaman kymmenen sanan pituisia. Aiheet vaihtelivat ns. virastouutisista talouteen ja liikenneuutisista rikoksiin ja onnettomuuksiin.

– Ja samat aiheet ovat minulle tärkeitä nykyäänkin. Siinä mielessä kaikki ei ole 130 vuodessa muuttunut, STT huomauttaa.

Teini-ikä oli rankkaa aikaa. SST kamppaili talousvaikeuksissa. Myös lehdistön painovapausoloja kiristettiin.

Varsinainen nimi STT syntyi vuonna 1915. Kenraalikuvernööri Bobrikov oli jo aiemmin lakkauttanut SST:n, ja sen toimintaa jatkettiin Suomalaisessa Uutistoimistossa. Suomalainen Uutistoimisto yhdistyi Sanomalehtien Tietotoimiston kanssa, ja näin syntyi pysyvämpi nimi Suomen Tietotoimisto.

Kansalaissodan jälkeen, oikeiston ja vasemmiston pahimpien ristiriitojen rauhoituttua, STT:n elämässä koittivat vakaammat vuodet.

 

Uutismonopolin rikkoutuminen oli kasvun paikka

Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisen lehdistön rakenne alkoi muuttua. Vaikka kokonaislevikki nousi, medioiden määrä väheni. Varsinkin puoluelehtiä lakkautettiin.

Uutistoimitusta 1960-luvulla. Lehtikuva / Matti Tapola

Lisäksi Yleisradio aloitti oman uutistoimintansa 1965. Miltä se tuntui?

– Uutismonopoli rikkoutui. Olihan se  kasvun paikka, STT myöntää.

1970- ja 80 -lukujen tekniikan kehitystä STT muistelee ylpeydellä. Vuonna 1984 STT otti käyttöön ensimmäiset toimitukselliset näyttöpäätteet.

–  Tietokoneiden käytön uutisvälityksessä olin aloittanut jo vuonna 1971 edelläkävijänä Pohjoismaissa, STT muistelee ylpeänä.

Uutisseurantaa 1980-luvulla. Lehtikuva / Ari Ojala

Tekniikan kehityksessä vauhti on vain kiihtynyt ja tänään, 130-vuotiaana, STT on uusimmasta teknologiasta sanojensa mukaan aivan fiiliksissä. Hän seuraa innolla, mitä kaikkea helpotusta robotiikka ja automatisointi ovat tuomassa uutistyöhön, niin uutisten kirjoittamiseen kuin suunnittelutietoonkin. Tänä vuonna hän onkin päättänyt kehittää toimintaansa entistä digitaalisemmaksi.

 

”Dopingkohua voi jo muistella kiihtymättä”

Yksi STT:n elämän rankoista paikoista oli dopingkohu ja siihen liittyneet oikeudenkäynnit.

STT uutisoi vuonna 1998, että suomalaishiihtäjät käyttivät dopingia hiihtojohdon tiedostamana ja tukemana. Uutinen johti herjausoikeudenkäyntiin. STT tuomittiin ennätyssuuriin korvauksiin.

Lehtikuva / Jaakko Avikainen

2010-luvun taitteessa asetelma muuttui, kun hiihtovaikuttajia syytettiinkin valehtelusta. Muutama sai syytteen, ja myöhemmin tuomion petoksesta.

–  Se oli tietenkin valtavan puhdistava kokemus. Nyt pystyn muistelemaan noita aikoja kiihtymättä. Pitkin matkaa minua on auttanut ajatus, että olen perustellut kaiken journalistisesti, STT pohtii.

Luotettavuus on STT:lle arvoista tärkein.

– Ystäväni kuvailevat minua nopeaksi, mutta luotettavaksi tyypiksi. Jos kanssani sopii treffit, tulen paikalle ajoissa aina, vaikka joutuisinkin jo pian kiiruhtamaan pois, STT naurahtaa.

Kiireessä pizzaa, hemmotteluhetkinä kakkua

STT:n toimitus kiireisenä uutispäivänä. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

2010-luvun alku oli muutenkin hyvää aikaa. STT meni naimisiin Lehtikuvan kanssa, mikä toi jälleen uutta työtä.

Nykyään STT paitsi kirjoittaa uutisia ja kuvaa, myös myy kuvia, mediapalveluita sekä viestintäpalveluita. Kun iso uutinen tapahtuu yöaikaan, hän herättää media-asiakkaiden lisäksi myös eduskunnan. Dotterbolaget FNB skriver nyheter på svenska.

Lehtikuva / Timo Jaakonaho

STT tviittaa, facebookkaa, instaa, tekstaa, päivittää nettiuutisia ja pitää valtaosaa Suomen mediasta kuvitettuna.

Tulevaisuudessa hän kehittää edelleen esimerkiksi suunnittelutyökalu STT Prota ja on mukana erilaisissa robotiikkaan ja datan hyödyntämiseen liittyvissä projekteissa.

Koska STT on hereillä 24 tuntia vuorokaudessa, on hänen pidettävä huolta elintavoistaan. Stressaantuneena hänellä on kuitenkin tapana palkita itsensä tilaamalla pizzaa, joskus myös nepalilaista. Juhlahetkinä hän hemmottelee itseään kakkukahveilla.

Lauta kainaloon ja kohti aaltoja

Bondi Beachin ranta Australian Sydneyssä. Lehtikuva / Pasi Joronen

Vaikka STT on 130-vuotiaaksi virkeässä kunnossa, yövalvomiset kävivät kypsemmällä iällä raskaaksi. Siksi STT on nyt täällä: rantakahvilassa Sydneyssä. Vuonna 2014 STT siirsi yövuoronsa Australiaan, jossa työskentelee työkierrossa neljä toimittajaa.

STT kiistää, että Australiaan muutossa olisi kyse ikäkriisistä.

– Halusin kokeilla uusia juttuja ja Sydneyyn muutto on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Jaksan paljon paremmin ja olen opetellut surffaamaankin, STT kertoo ja iskee silmää.

Hän kulauttaa kurkkuunsa loput espressostaan, nappaa laudan kainaloonsa ja suuntaa aalloille.

 

CV / STT 130

  • Syntymäaika ja -paikka: 1.11.1887 , Helsinki
  • Asuu: Helsingin Kampissa Voimatalossa, yöaikaan majailee Sydneyssä. Viettää osan ajastaan myös Brysselissä EU-kirjeenvaihtajana.
  • Perhe: Kaksi tytäryhtiötä: STT Viestintäpalvelut Oy sekä Nyhetsbyrån FNB Ab.
  • Ensimmäinen lähetetty uutinen: 29.10. 1887 Pietarsaaren rautatien juhlallisista vihkiäisistä.
  • Suuri yleisö muistaa: ”STT:n uutisia”-radiotunnus.
  • Harrastukset: Surffaus, pesäpallo, kielenhuolto ja Tyylikirjan kirjoittaminen, pizzan syönti, kakkukahvittelu
  • Miten juhlii? 130-vuotisvuosijuhlat järjestetään perjantaina 3.11.2017 koko henkilökunnalle. Ruokalistalla on mm. paahdettua nieriää valkoviinikastikkeella.
  • Some: @STT Uutiset (Twitter, Facebook ja Instagram)

Jutussa on käytetty lähteenä muun muassa Terhi Rantasen ”STT:n uutisia” sadan vuoden varrelta -teosta (1987)

STT:n Merkkipäiväpalvelussa haastatellaan syntymäpäiviään viettäviä , tunnettuja suomalaisia. STT on ensimmäinen 130 vuoden ikään ehtinyt merkkipäivähaastateltava.

Lue lisää Merkkipäiväpalvelusta