Vähintään kahden vuoden vankeustuomiot

Jos henkilö on tuomittu vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen, kerro jutussa hänen nimensä. Poikkea säännöstä vain erityisen painavista syistä kuten uhrin, alaikäisen, erityisen haavoittuvassa asemassa olevan ihmisen tai syyntakeettoman suojelemiseksi.

Jos arvioit, ettei tuomitun nimeä muista syistä pidä julkaista, ota yhteyttä uutispäällikköön. Hän ohjaa asian tarvittaessa toimituspäällikön tai päätoimittajan ratkaistavaksi.

Uutispäällikön poissa ollessa ota yhteyttä suoraan toimituspäällikköön tai päätoimittajaan.

Älä käytä nimeä, jos se paljastaa uhrin henkilöllisyyden ja voi olla tälle erityisen haitallista, kuten alaikäisiin tai erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa. Älä julkaise tuomitun nimeä silloinkaan, jos nimen kertominen paljastaa arkaluonteisen rikoksen aikuisen uhrin henkilöllisyyden, jollei sillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.

Jätä siis tekijän nimi pois esimerkiksi silloin, kun lapsi on joutunut vanhempansa seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Epäselvässä tapauksessa ota yhteyttä jutun syyttäjään. Hän osaa kertoa, paljastaako tekijän nimi uhrin tai uhrien henkilöllisyyden.

Joensuun käräjäoikeus tuomitsi torstaina kahdeksi vuodeksi vankeuteen 26-vuotiaan pohjoiskarjalaisen miehen, joka syyllistyi kahden lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja yhteen raiskaukseen.
Rikokset tapahtuivat vuosina 2000–2003. Tuomittu velvoitettiin korvaamaan toiselle uhrille 7 000 euroa ja toiselle 8 000 euroa kivusta ja särystä sekä henkisestä kärsimyksestä. Oikeutta käytiin suljetuin ovin. Jutun asiakirjat ovat tuomiolauselmaa lukuun ottamatta salaisia 30 vuoden ajan.

Tuomitun nimen lisäksi hänen kotipaikkakuntansa jätettiin kertomatta tekijän lähipiiriin kuuluvien uhrien suojaamiseksi. Jos uhreilla ja tuomitulla ei olisi läheistä yhteyttä, tuomitun nimi kerrottaisiin.

Älä käytä alaikäisenä tai syyntakeettomana tehdystä rikoksesta tuomitun nimeä ilman erityistä syytä. Jos epäillyn henkilöllisyydellä on kuitenkin jo ennen syyntakeettomaksi toteamista ollut uutisarvoa esimerkiksi hänen asemansa vuoksi, käytä nimeä myös tuomion yhteydessä.

Tampereen käräjäoikeus jätti tuomitsematta rangaistukseen kaksi naista, joita syytettiin lapsen törkeästä vapaudenriistosta. Toinen naisista oli lapsen äiti ja toinen jyväskyläläinen lastenlääkäri, rekisteröidyn yhdistyksen puheenjohtaja N.N. Molempien todettiin olleen rikosta tehdessään syyntakeeton. N.N. avusti lapsen piilottelussa.

Nimi kerrottiin tuomion yhteydessä, koska sitä oli käytetty jo epäilyvaiheessa. Henkilöllisyydellä oli uutisarvoa virka-aseman ja yhdistyksen johtotehtävän vuoksi.

Harkitse alentuneesti syyntakeisten nimen julkaisua tapauskohtaisesti. Kysy tarvittaessa uutispäällikön tai toimituksen johdon kantaa.

Jos syytetty todetaan alentuneesti syyntakaiseksi mutta tuomitaan vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen, hänen nimensä julkaisemiseen saattaa olla perusteet. Alentunut syyntakeisuus voi kuitenkin kertoa esimerkiksi psyykkisestä sairaudesta, joka kuuluu yksityiselämän suojan piiriin. Usein tällainen sairaus voi olla rikosuutisen lukijalle merkittävämpi tieto kuin nimi, joka on silloin syytä jättää pois.

Jos tuomittu on täysin tavallinen henkilö, älä kirjoita hänen nimeään jutun kärkeen vaan jätä se myöhemmäksi. Uutinen ei ole se, kuka teosta on tuomittu, vaan pikemminkin tapaus itsessään tai tuomion perustelu.

Avovaimonsa keskellä toria puukottanut mies on tuomittu 13 vuodeksi vankeuteen Helsingin käräjäoikeudessa. Tuomio tuli alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhasta.
40-vuotias N.N. puukotti 34-vuotiasta avovaimoaan 28 kertaa Haagan torilla Helsingissä viime vuoden elokuussa. Nainen oli puukotuksen aikaan liikkeellä pariskunnan vajaan vuoden ikäisen vauvan kanssa. Avovaimo oleskeli tuolloin turvakodissa miehen väkivaltaisuuden vuoksi.