Tyylikirjan valikko

  • Tyylikirja
  • Yleistä
  • Ideasta jutuksi
  • Viivasta loppuversioon
  • Jutun kieli ja sisältö
  • Kuvitus
  • Nimiohje
  • Sanastot
  • Toimittajan etiikka ja juridiikka
  • Nimet

    KÄYTÄ IHMISESTÄ AINA ENSIN KOKO NIMEÄ. ÄLÄ PUHU MYÖHEMMIN TEKSTISSÄ AIKUISISTA PELKÄLLÄ ETUNIMELLÄ.

    Tämä pätee myös vammaisiin. Lapsista voi käyttää myöhemmin jutussa pelkkää etunimeä, kunhan koko nimi kerrotaan ensin. Etunimeä voi käyttää myös silloin, kun ihminen käyttää sitä taiteilijanimenään (esimerkiksi Katri Helena tai Maarit).

    KÄYTÄ AKSENTTEJA VAIN SUOMALAISISSA JA RUOTSALAISISSA NIMISSÄ. TAIVUTA SUKUNIMIÄ KUTEN VASTAAVIA YLEISSANOJA (KIRVES, KIRVEEN).

    TAIVUTA SUKUNIMIÄ YLEENSÄ KUTEN VASTAAVIA YLEISSANOJA (KIRVES, KIRVEEN).

    Jos nimi ei sisällä tunnistettavaa suomen kielen sanaa, sitä taivutetaan yleensä kuten vastaavan rakenteista yleissanaa. Jos nimeä on kuitenkin yleisesti ja tunnetusti taivutettu murteissa toisin kuin yleiskielessä, murteellista muotoa voi käyttää myös yleiskielessä (Närhi, Närhen tai Närhin; Lampi, Lammen tai Lammin).

    Huomaa: Jos henkilön suvussa on käytössä kieliopista poikkeava taivutustapa ja se on STT:n tiedossa, nimi taivutetaan henkilön toiveen mukaan. Tässä STT noudattaa Kotuksen ohjetta vuodelta 1991.

    Esimerkiksi:

    (Petteri) Orpo, Orpon
    (Esa) Lonka, Lonkan
    (Risto) Ryti, Rytin
    (Uolevi) Raade, Raaden

    Muilta osin sukunimien taivutuksen voi tarkistaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta osoitteesta http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus.

     

    Edellinen
    Ihmiset
    Seuraava
    Sukupuoli
    kieli voi ylläpitää epätasa-arvoa ja vanhentuneita sukupuolirooleja. älä korosta sukupuolta...