Tyylikirjan valikko

  • Tyylikirja
  • Yleistä
  • Ideasta jutuksi
  • Viivasta loppuversioon
  • Jutun kieli ja sisältö
  • Kuvitus
  • Nimiohje
  • Sanastot
  • Toimittajan etiikka ja juridiikka
  • Moderointi
  • Lauserakenteet

    KÄYTÄ LYHYITÄ LAUSEITA. VIRKKEESSÄ VOI OLLA KORKEINTAAN KAKSI LAUSETTA (ESIMERKIKSI PÄÄLAUSE JA SIVULAUSE).

    Sivulauseet ovat sähkekielessä ymmärrettävämpiä kuin lauseenvastikkeet.

    VÄLTÄ LAUSEENVASTIKKEITA. KÄYTÄ NIIDEN SIJAAN SIVULAUSEITA TAI KAHTA PÄÄLAUSETTA.

    EI: Useiden lähetystöjen raportoitua levottomuuksista ulkoministeriö päätti muuttaa matkustussuosituksia Lähi-idän maihin.
    VAAN: Ulkoministeriö päätti muuttaa matkustussuosituksia sen jälkeen, kun useat lähetystöt olivat raportoineet levottomuuksista.

    SIDOSTA TEKSTIÄ ADVERBEILLA, KONJUNKTIOILLA JA PRONOMINEILLA.

    Kuulija ymmärtää pikauutisen helpommin, jos sidostesanat kertovat eri sanojen tai lauseiden suhteet toisiinsa. Sidostesanoja ovat esimerkiksi kuitenkin, mutta, samoin, vaan…

    Vastaavasti pikaversio on vaikea ymmärtää, jos se sisältää pelkkiä päälauseita, joita ei liitetä toisiinsa.

    KÄYTÄ VERBEJÄ SUBSTANTIIVIEN SIJAAN. VALITSE ILMAISUKYKYINEN VERBI VÄRITTÖMÄN SIJAAN.

    Värittömiä verbejä ovat esimerkiksi olla ja edellyttää. Lisäksi kannattaa miettiä, voisiko esimerkiksi kasvaa- ja vähentyä-verbit korvata sanoilla, joissa on enemmän tekemisen makua.

    EI: Rintasyöpien määrä on kasvanut Suomessa liian rasvaisen ruokavalion takia.
    VAAN: Suomalaisista naisista aiempaa useammat sairastuvat rintasyöpään, koska he syövät liikaa rasvaista ruokaa.

    EI: Tutkimus selvittää pohjoisten napa-alueiden ilmaston lämpenemisen määrää.
    VAAN: Tutkimus selvittää, kuinka paljon pohjoisten napaalueiden ilmasto lämpenee.

    EI: HPK on jääkiekon uusi Suomen mestari.
    VAAN: HPK on voittanut jääkiekon Suomen mestaruuden.

    Verbien käyttö aktiivissa tuo pikauutiseen dynaamisuutta. Passiivi taas jättää avoimeksi todellisen tekijän.

    KÄYTÄ MIELUUMMIN AKTIIVIA KUIN PASSIIVIA

    EI: Nopeusrajoituksia halutaan alentaa.
    VAAN: Liikenneministeriö haluaa alentaa nopeusrajoituksia.

    Jos subjekti on pitkä ja monimutkainen, kärkilauseessa voi käyttää passiivia. Sen pitäisi kuitenkin olla vasta viimeinen vaihtoehto, jos asiaa ei voi muuten sanoa selkeästi.

    Opintotukeen ehdotetaan korotusta. Opetusministeriön asettama työryhmä esittää, että opiskelijat saisivat 20 euroa lisää kuukaudessa.

    Yleisimpiä ongelmia uutistekstien ymmärrettävyydessä ovat määriteketjut. Ne vaikeuttavat varsinkin puhutun tekstin ymmärtämistä.

    VÄLTÄ MÄÄRITEKETJUJA VARSINKIN LAUSEEN ALUSSA. PILKO PITKÄ MÄÄRITTEET USEAKSI LAUSEEKSI JA JÄTÄ TURHAT POIS.

    EI: 19-vuotias Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva varusmies sai surmansa välittömästi.
    VAAN: Varusmies sai surmansa välittömästi. Hän oli 19- vuotias ja kotoisin Pohjois-Karjalasta.

    Tekstin ymmärrettävyyttä lisää se, että predikaatti tulee lauseessa mahdollisimman aikaisin.

    SIJOITA PREDIKAATTI MAHDOLLISIMMAN ALKUUN.

    EI: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa Suomen susista elää itärajan tuntumassa.
    VAAN: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos osoittaa, että kaksi kolmasosaa Suomen susista elää itärajan tuntumassa.

    Luettelot tekevät tekstistä raskasta. Ymmärtämistä voi helpottaa sijoittamalla luettelot lauseen loppuun. Luettelossa pisin osa on viisainta sijoittaa viimeiseksi.

    SIJOITA LUETTELOT VIRKKEEN LOPPUUN.

    Tärkeimmät vientimaat ovat edelleen Ruotsi, Norja ja Britannia.

    RYHMITTELE SANAT LAUSEEN SISÄLLÄ NIIN, ETTÄ LÄHEISESTI YHTEEN LIITTYVÄT SANAT OVAT YHDESSÄ.

    Edellinen
    Taustatiedot
    Vaikka pikauutisen tarkoitus on kertoa uutisesta vain tärkein,...
    Seuraava
    Lopuksi
    Pikauutinen on tarkoitettu myös puhuttavaksi. Lue se ääneen,...